Kun Jaanan tytär Annariina alkoi käyttää huumeita, hän ei selittänyt vanhemmilleen päihteidenkäyttöään. Äiti kuitenkin uskoo, että henkinen pahoinvointi ajoi tyttären käyttämään päihteitä.
Annariina oli yhdeksännellä luokalla, kun hän käytti ensimmäisen kerran huumeita. Tyttären kaveriporukassa tapahtui muutos kahdeksannen luokan kesän jälkeen. Se oli yksi syy, joka johti huumeiden kokeiluun.
– Kahdeksannen luokan kesällä Annariinalla oli ensimmäinen poikaystävä, joka oli kotoisin Thaimaasta. Poika joutui muuttamaan takaisin kotimaahansa äidinsä kanssa, koska he eivät saaneet oleskelulupaa. Se oli Annariinalle todella kova paikka.
– Annariina jäi yksin ja teki vääriä valintoja.
Annariinasta tehtiin useita nimettömiä lastensuojeluilmoituksia, kun hän alkoi liikkua tietynlaisessa porukassa ja tytön päihteidenkäytöstä alettiin huolestua.
Henkinen pahoinvointi vaikutti
Huumeidenkäytöstä tuli äidin mukaan vakavampaa muutama vuosi sitten, kun tyttö alkoi käyttää lääkkeeksi tarkoitettuja bentsodiatsepiineja huumeina.
– Huumeidenkäyttö konkretisoitui meille kaksi vuotta sitten, kun Annariinan Facebook oli jäänyt auki koneelle ja sieltä näimme meseviestejä, jotka osoittivat, että siellä käytetään muutakin kuin pelkästään kannabista, josta se todennäköisesti ysiluokalla alkoi.
Annariina ei selittänyt äidilleen huumeidenkäyttöä erityisemmin, mutta Jaana uskoo, että tyttären henkinen pahoinvointi vaikutti huumeidenkäyttöön.
– Kun bentsot tuli kuvioihin ja sain tietää, kysyin, että eihän niistä voi tulla hyvä olo. Hän vastasi, että ei ole tarkoituskaan, vaan tarkoitus on, ettei tunne mitään.
Lue myös: Poikansa huumeille menettänyt isä haluaa poistaa kipeään aiheeseen liittyvää häpeää – "Hän saattoi tulla tapaamisiin psykoottisessa tilassa ja naama veressä"
Aina huolissaan
Jaana kertoo, että Annariina ei saanut tarpeeksi tukea mielenterveyteensä.
– Annariina viestitteli minulle usein ja avautui joskus todella paljon asioista. Hän kävi nuorisopsykiatrian poliklinikalla juttelemassa, mutta sinnekin ajat olivat kortilla eikä sinne päässyt silloin, kun olisi akuutisti tarvinnut apua.
Äidille vaikeaa oli jatkuva huoli tyttärensä hyvinvoinnista.
– On äärimmäisen rankkaa olla jatkuvasti huolissaan lapsesta. Laittaa aamulla ensimmäisenä viestiä, katsoo meneekö se perille, lukeeko tyttö sen, vastaako hän ja sitten kun vastaa, on hetken aikaa onnellinen, että tyttö on vielä olemassa.
Lopulta Jaanan tytär menehtyi 18-vuotiaana huumeidenkäytön vuoksi. Tapahtumasta on nyt kuukausi aikaa.
– Koitimme auttaa häntä kaikin tavoin. Viimeiset kaksi vuotta olimme kellon ympäri valmiudessa.
"Rakastakaa lastanne"
Toisille vanhemmille Jaana haluaisi sanoa, että lapsen huumeongelmasta ei tulisi vaieta.
– Puhukaa ongelmasta avoimesti. Älkää hävetkö lasta, koska hän on kuitenkin teidän oma pieni tyttö tai poika, joka hän on aina ollut.
– Kenelläkään ei ole vara mennä moralisoimaan, että minun lapseni ei tule koskaan käyttämään huumeita. Rakastakaa lastanne, kertokaa se hänelle ja toivokaa, että suojelusenkeli ei ummista silmiään.
Lue myös: Poliisiylijohtaja jyrkkänä MTV:n Uutisextrassa: Huumeiden käytön rangaistavuutta ei pidä poistaa
Riikka piikitti ensimmäisen kerran 17-vuotiaana – lopulta huumeet veivät elämästä yli 20 vuotta: "Olen antanut itselleni anteeksi"
Huumekuolemat kasvussa
Suomessa huumekuolemat ovat kasvussa. Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka kertoo Huomenta Suomessa, että huumekuolemiin vaikuttaa osaltaan se, että huumeita on saatavilla nykyisin enemmän kuin ennen ja huumausaineet ovat vahvempia.
– 90-luvun lopulla aineita ei ollut niin paljon, mutta tällä hetkellä EU:ssa huumeiksi luokiteltavien aineiden listoilla on yli 700.
Vainikan mukaan järjestön kanta on, ettei Suomen pitäisi lopettaa kannabiksen käytön rangaistavuutta, kuten tuore kansalaisaloite ehdottaa.
– Käyttöhuonekokeilu on järkevämpi keino ja samalla tehdä haittoja vähentävää työtä. Ei niin, että annetaan viesti, että kannabiksen käyttö olisi ihan ok.
Vainikka korostaa, että tärkeintä olisi panostaa siihen, että huumeita käyttävä uskaltaa hakeutua hoitoon. Osa huumeongelmaisista pelkää, että tieto huumeidenkäytöstä kantautuu hoitavien tahojen ulkopuolelle.
Suuri epäkohta on, että nuorten on vaikeaa saada apua huumeidenkäyttöön.
– Alaikäisten kun ei pitäisi käyttää huumeita, niin alaikäisille ei ole tarjota palveluja.
