Suomessa kuoli viime vuonna 79 alle 25-vuotiasta nuorta huumausaineiden aiheuttamaan myrkytykseen. Kaiken kaikkiaan Suomessa kuoli viime vuonna vajaat kolmesataa 10–25-vuotiasta lasta ja nuorta. Heistä lähes puolen kuolemassa oli merkkejä ja viitteitä huumeidenkäytöstä.
Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut viime vuonna tapahtuneet alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemat.
Otkesin mukaan uhreista noin neljä viidesosaa oli miehiä, ja kuolema tapahtui usein nuoren nukkuessa.
Porin SuomiAreenassa keskusteltiin tällä viikolla nuorten huumekuolemista.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan Suomessa alaikäisten päihdehuolto on täysin riittämätöntä. Hän näkee ongelmaksi sen, että lastenhuollon sijaishuoltopaikoissa ei ole riittävää päihdehuoltoa, vaikka tiedetään, että päihteet ovat suuri syy huostaanottojen taustalla.
– Päihdesairauden luonnetta ei meillä ymmärretä tarpeeksi hyvin, sanoo Aseman Lapset ry:n projektityöntekijä Tomas Luoto.
Lue myös: Suomi on nuorten huumekuoleminen kärkimaita, entinen huumeidenkäyttäjä Miisa kertoo miten se näkyy kaduilla: "Nuoret voivat todella huonosti"
Vasta teini-ikäisenä kovia huumeita
Aseman lapset ry:n projektityöntekijä ja kokemusasiantuntija Sofia Laitila aloitti itse päihteidenkäytön jo 12-vuotiaana. 14-vuotiaana hän siirtyi kannabikseen ja 16-vuotiaana hän aloitti amfetamiinin käytön.
20–24-vuotiaana Sofian huumeidenkäyttö kiihtyi entisestään. Hän oli myös asunnoton.
– Olin sitä ennen monta kertaa yrittänyt lopettaa huumeidenkäytön itse. En halunnut tulla näkyväksi ongelman kanssa. Piilottelin käyttöä. Kulissit olivat kunnossa eivätkä läheisenikään nähneet sitä. En voinut hakea apua, koska silloin olisin saanut leiman otsaan.
– On myös todella hankala prosessi hakea apua, kun pitää vielä todistaa se, että minulla todella on päihdeongelma, hän sanoo.
Sofian pelastukseksi koitui oma vaari, joka sanoi, että hän maksaa lapsenlapsensa 7000 euron päihdehoidon heti, kun tämä on siihen valmis.
– Puoli vuotta minulla oli se ajatus päässäni, että pääsen hoitoon kun haluan. Lopulta soitin, että nyt on se hetki, kun haluan apua. Olin todella helpottunut ja sekaisin, kun pääsin hoitopaikkaan.
Sofia on kiitollinen siitä, että kun hän ei itsekseen kyennyt lopettamaan huumeidenkäyttöä, hän sai apua yhdestä paikasta.
– Kun nuori tarvitsee apua, olisi tärkeää, että avun saa yhdeltä luukulta, hän sanoo.
Lue myös: Otkes: Noin 70 nuorta kuoli viime vuonna huumeisiin – sekakäyttö korostuu kuolemantapauksissa
Ainutlaatuinen raportti valmistumassa: Kaikki nuorten yliannostuskuolemat tutkitaan – poliisi ei enää sakota huumenuoria, vaan haluaa auttaa hoitoon
Tarvitaan eri tahojen yhteistyötä
Oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Rädyn mukaan Suomeen tarvittaisiin integroituja paikkoja, joissa voitaisiin järjestää päihdehoitoa ja siihen liittyvää mielenterveyshoitoa saman katon alla.
Nuorten tapaturmaisia huumekuolemia olisi asiantuntijoiden mukaan voitava ehkäistä paljon nykyistä paremmin.
– Siihen tarvitaan yhtä lailla sosiaali- ja terveysviranomaisten, koulun, nuorisotoimen ja myös poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä, neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Kotovirran mukaan ehkäisevä työ on tärkeää aloittaa varhaisessa vaiheessa. Tässä työssä on tärkeä rooli paitsi nuoren perheellä, myös muulla lähiyhteisöllä, kuten ystävillä, sukulaisilla ja naapureilla.
– Jos nuorten huumekuolemia ei olisi, se tarkoittaisi sitä, että olisimme onnistuneet monessa asiassa.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan on tärkeää, että nuorten elämässä on muitakin mielekkäitä asioita kuin päihteidenkäyttö.
– Koen turhauttavana, että lapset huutavat poissaolollaan päihdepoliittisessa keskustelussa, vaikka päihteidenkäyttö tyypillisesti alkaa alaikäisenä, Pekkarinen sanoo.
Lue myös: Kaksi erityispiirrettä selittää, miksi Suomessa kuollaan huumeisiin nuorina – korona-aikana huumeiden käyttö meni Suomessa täysin eri suuntaan kuin muualla
Kahdeksan suositusta
Otkes antoi tutkimusraportissaan suosituksia siitä, miten nuorten tapaturmaisia huumekuolemia kyettäisiin estämään. Suositukset kohdistuvat niin palveluiden edistämiseen, uudelleenjärjestämiseen, turvallisuusviestintään kuin myös teknologia-avusteisiin mahdollisuuksiin.
Suomeen tulisi saada esimerkiksi yhtenäinen hoitoonohjausjärjestelmä, jota kehittäisi sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa.
Samoin hätäkeskuspäivystäjän tehtävänkäsittely olisi myrkytystapauksissa muokattava sellaiseksi, että hän kykenee saamaan riittävän tilannekuvan oikean kiireellisyysluokan ja tehtävälajin määrittämiseksi.
– Otkesin antamien kahdeksan suosituksen tarkoituksena on lisätä turvallisuutta ja ennaltaehkäistä nuorten tapaturmaisia kuolemia, tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki Onnettomuustutkintakeskuksesta sanoo.
Lue myös: Otkes selvitti nuorten huumekuolemia – aineiden sekakäyttö voi pysäyttää hengityksen matalillakin pitoisuuksilla
Koko keskustelun nuorten huumekuolemista SuomiAreenassa voi katsoa täältä.