Jääkiekkoilijan tulot romahtaisivat lomautuksen myötä – asiantuntija kertoo, miksi urheilija ei voi saada ansiosidonnaista korvausta

Kiekkoilijoiden lomauttaminen tulee mahdolliseksi keskiviikkona 1. huhtikuuta, kun hallitus tiedotti tiistaina väliaikaisesta muutoksesta työlainsäädäntöön. Se siis mahdollistaa myös määräaikaisten työntekijöiden lomauttamisen. 

Koska jääkiekkoilijoilla, kuten muillakaan ammattiurheilijoilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan, tulee monen pelaajan tulotaso putoamaan dramaattisesti mahdollisen lomautuksen aikana. Urheilija voi lomautuksen osuessa kohdalle hakea Kelan peruspäivärahaa, joka on 33,66 euroa päivässä viitenä päivänä viikossa. Sen turvin kiekkoilijan kuukausiansiot lomautuksen aikana ovat noin 700 euroa.

LUE MYÖS: Osa SM-liigapelaajista saamassa karun viestin - koronavirus pakottaa seuroja hyödyntämään lakimuutosta

Mutta miksi ammattiurheilijalla palkansaajana ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan?

Ei työttömyysvakuutusmaksuja

Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Mika Palmgren sanoo suoraan, että urheilijoiden asema on huomattavasti heikompi kuin muilla työntekijöillä. Puutteita on Palmgrenin mukaan muun muassa tapaturmaturvassa, eläketurvassa ja esimerkiksi oikeudessa aikuiskoulutustukeen.

Palmgren selittää, että ansiosidonnaiseen päivärahaan urheilijoilla ei ole mahdollisuutta, koska urheilijat työntekijöinä tai seurat työnantajina eivät maksa urheilijoista työttömyysvakuutusmaksuja.

– Perustelu on ollut kaikkien vuosien aikana sama. Urheilijat eivät voi olla yksityisten kassojen jäseniä, koska urheilu ei osallistu, eikä maksa työttömyysvakuutusmaksuja, Palmgren sanoo.

– Se on siinä mielessä looginen peruste, että jos eivät työnantajat tai työntekijät osallistu palkanmaksun kautta rahoitukseen, ei voi olla etuuttakaan.

LUE MYÖS: Lomautuksia? Leikkauksia palkkoihin? Kiekkopiireissä on edessä tiukkoja päätöksiä, pelaajaportaasta kajahtaa selkeä toive päättäjille: "Toivottavasti ei aleta riidellä tai vääntää asioista"

Työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta on säädetty laissa työttömyysetuisuuksien rahoituksesta, jonka 12 pykälässä mainitaan, ettei työttömyysvakuutusmaksua makseta urheilijasta.

Palmgren arvioi, että urheilijat haluaisivat päästä samaan järjestelmään muiden palkansaajien kanssa, eikä usko seurojenkaan sitä vastustavan. Työttömyysvakuutusmaksun osuus on sen verran pieni. Hän arvelee talouden sijaan ongelman olevan järjestelmässä. 

–  Esimerkiksi, jos Turun TE-keskukseen ilmaantuu Veikkausliiga-joukkueen hyökkääjä ja sanoo, että olen ilman työtä, se voi olla hieman hankala järjestää sitä työtä ainakaan viranomaisen puolesta. En ole koskaan kuullut, että seura olisi hakenut työntekijää työvoimatoimiston kautta.

Ansiosidonnaisesta väännetty ennenkin

Urheilijoiden työttömyysturvasta on väännetty aiemminkin. Palmgren kertoo, että vuonna 1996 vakuutusoikeus antoi erään jääkiekkoilijan kohdalla päätöksen, jonka seurauksena urheilijoille muodostui oikeus ansiosidonnaiseen turvaan.

– Kun ennakkotapauksella päätettiin, että urheilija voi saada ansiosidonnaista, sen jälkeen muutettiin lakia. 

Palmgren uskoo asian nousevan jälleen laajemmin keskusteluun, jos seurat päätyvät koronaviruksen takia lomauttamaan pelaajiaan. Urheilijoiden sosiaaliturva on puhuttanut aiemminkin.

– Se on ollut esillä, mutta ei kovin isolla fontilla. Eri muihin perustuu ajatukseen, että urheilun itsessään tulisi kantaa omat kustannuksensa, mikä minusta on verraten löyhä peruste, Palmgren sanoo.

– Urheilussa on monesti se problematiikka, että ne jotka eivät ole siinä sisällä, ajattelevat urheilijoiden tulot tähtien kautta, vaikka perustaso on jotain aivan muuta.