Karu tilanne on tullut monelle täysin puskista – tästä urheilijoiden muita heikompi sosiaaliturva johtuu: "Mulla ei ollut oikein mitään tietoa"

Jopa kokeneelle Interin kapteenille Timo Furuholmille ammattiurheilijoiden muita palkansaajia heikompi sosiaaliturva ja tilanteen taustat ovat olleet aiemmin epäselviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista meininkiä ja olen kiinnostunut politiikasta ja muusta. Silti mulla ei ollut oikein mitään tietoa, mitä meillä on ja mitä meillä ei ole, Furuholm myöntää Tulosruudulle.

Nyt todellisuus iskee vasten kasvoja monelle Veikkausliigassa. Esimerkiksi espoolaisen Hongan pelaajat ovat joutuneet lomautetuiksi ilman palkkaa.

– On käynyt aika nopeasti selväksi, että meillä on heikko sosiaaliturva, ja kun tulee tällaisia äkillisiä muutoksia, ei ole sellaista turvaverkkoa, mihin pudotaan. Siinä on paljon myös vikaa meissä pelaajissa, kun nämä asiat eivät ole aikaisemmin kiinnostaneet tarpeeksi. Nyt on sitten, ei ehkä myöhäistä, mutta korkea aika kiinnostua niistä, Furuholm sanoo.

Interin pelaajat eivät ainakaan toistaiseksi ole joutuneet lomautetuksi. Joukkue on tällä hetkellä vuosilomalla.

Taustalla päätös 1980-luvun lopulta

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola kertoo Tulosruudulle, mistä tilanne johtuu.

– Sosiaaliturva on sen takia heikompi, koska kustannussyistä työnantajat eli seurat eivät ole maksaneet työnantajamaksuja normaalin järjestelmän puitteissa. Tämä johtaa siihen, että urheilijat ovat oikeutettuja tällaisessa lomautustilanteessa ainoastaan Kelan peruspäivärahaan, joka on noin 700 euroa. Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole urheilijoille mahdollinen, Juhola selvittää.

Urheilijat eivät tällä hetkellä saa lain mukaan kuulua työttömyyskassaan. Heille on erikseen määritelty oma ja muita palkansaajia heikompi sosiaaliturva. Asiaan olisi mahdollista vaikuttaa lakimuutoksella.

– Seurat ovat vastustaneet sitä. Ne ovat sanoneet, että urheilu ei sinne kuulu, Juhola sanoo.

– Jalkapallon Pelaajayhdistys on puhunut tästä jo vuodesta 1995 lähtien, että urheilijat ovat normaalissa työsuhteessa ja silloin heille pitäisi kuulua se normaali sosiaaliturva.

Työttömyysturvalautakunta linjasi viimeksi vuonna 2003, ettei urheilijoiden työ ole sellaista, joka täyttäisi normaalin työttömyysturvan edellyttämän työssäoloehdon.

Asia on ollut Suomessa tiettävästi ensimmäisen kerran esillä 1980-luvun lopulla, kun vakuutusoikeus totesi Oulun Kärppien kanadalaisvahvistuksen Gary Yaremchukin olevan eläkelain mukaisessa työsuhteessa. Päätöksen jälkeen urheilijoille tehtiin omat työoikeuspykälät, jolla seurat välttyivät tavanomaisilta työnantajien maksamilta sivukuluilta.