IVO-Neste yhdistelmässä tähdätään fuusioon

Mäkinen selvitti Nesteen ja IVOn yhdistymisasiaa maanantaina Porvoon Kilpilahdessa uuden maakaasua käyttävän kombivoimalan vihkiäistilaisuudessa. Tähtäimessä on Mäkisen mukaan fuusio. Fuusion valmistelussa on lähdetty siitä, ettei yhdistämisellä olisi yhtiöiden henkilökunnan asemaan välitöntä vaikutusta.

Nesteen ja IVOn muodostamassa yhteiskonsernissa on tarkoitus lisätä valtion omistusosuuden arvoa ja taata sekä valtion että muiden osakkeenomistajien vakaat tuotto-osuudet. Valtio aikoo säilyttää pääomistuksen uudessa yhdistelmässä.
-Ministeriön tarkoituksena on, että uuden konsernin henkilöstön vaikutusmahdollisuudet yhtiön hallinnossa turvataan entisenlaisina. Tämä voi tapahtua siten, että valitaan henkilöstön edustus uuden energiakonsernin hallintoneuvostoon vastaavalla tavalla kuin nykyisin Imatran Voimassa ja Nesteessä, Mäkinen sanoi.

Mäkisen mukaan ministeriö arvioi, että uusi yhtiö voi hankkia rahoitusta ehdoin, jotka ovat paremmat kuin tähän asti. Tämä puolestaan lisää suurten energiaprojektien kannattavuutta ja siten helpottaa niiden toteuttamista.
-IVOn ja Nesteen yhdistyminen luo myös edellytyksiä Suomen liittämiseksi Euroopan maakaasuverkkoon. Päätös liittymisestä tehdään hallituksen energiastrategian mukaan vuonna 1999, kansliapäällikkö Mäkinen sanoi.
-Ensimmäisen askeleena yhtiöiden yhdistymisen suuntaan oli uuden valtion kokonaan omistaman holding-yhtiön muodostaminen energiasektorille, hän sanoi.

Kaasuvoima etenee Gazpromin kanssa

Mäkisen mukaan maakaasun käyttöönotto perusvoiman tuotannossa etenee Suomessa selkeän suunnitelmallisesti. Kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa suomalaiset toimivat yhdessä Gazpromin kanssa. Neste ja Gazprom tutkivat yhdessä Pohjois-Euroopan kaasuputkiprojektia.

Nesteen ja Gazpromin tutkimuksissa selvitetään kahta reittiä. Toinen kulkisi Suomen ja Ruotsin läpi Saksaan. Se edellyttäisi päätöksiä myös Ruotsissa. Toinen vaihtoehto olisi vetää putki Pietarin alueelta meren alla Saksaan, jolloin päätöksenteossa ei oltaisi riippuvaisia ruotsalaisista. Kaikissa tapauksissa ratkaisevaa on Keski-Euroopan kaasuntarve.

Tällä hetkellä Euroopassa vallitsee KTM:n selvityksien mukaan lievä maakaasun ylitarjontatilanne ja sen oletetaan jatkuvan ensi vuosituhannen puolelle.
-Kulutuksen kasvun ja oman tuotannon vähenemisen myötä ylitarjonta poistunee vuoden 2010 vaiheilla, Mäkinen sanoi.
-Tämän vuoden aikana selvitetään kaikki kaasuputken rakentamiseen liittyvät tekniset tekijät. Perimmäisenä pyrkimyksenä on löytää taloudellisesti edullisin reitti pohjoisella kaasuputkireitillä. Parhaillaan on käynnissä myös Euroopan unionin TEN-ohjelmaan kuuluva pohjoismainen selvitysprojekti, jossa tutkitaan Pohjolan maakaasuputken taloudelliset reunaehdot.

Nesteen sähkö- omavaraisuus paranee

Nesteen Porvoon-tuotantolaitoksille valmistunut maakaasua polttoaineenaan käyttävä kombilaitos lisää yhtiön sähköomavaraisuutta.
-Omavaraisuus voimantuotannossa on tärkeä kilpailutekijä, sillä öljynjalostamon tärkeät menestystekijät ovat laitoksen käyttövarmuus ja korkea käyttöaste, tuotantojohtaja Pekka Sylvander Neste Öljystä sanoi.

Nesteen voimantuotanto kattaa uuden voimalan ansiosta sekä oman että alueen muun teollisuuden tarpeet. Neste toimii myös sähköpörssissä ostaen sieltä sähköä ja myyden omaa ylijäämäsähköään tilanteen mukaan.

Nyt vihityn voimalan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1996. Sillä on ajettu koekäyttöä moitteettomasti. Laitos tuottaa korkeapainehöyryä 110 tonnia tunnissa, ja sen sähköteho on 72 megawattia. Projektin työllistävyys on ollut 100 miestyövuotta. Laitoksen päälaitteista kaasuturbiinin toimitti European Gas Turbines yhteistyössä amerikkalaisen General Electricin kanssa ja lämmön talteenottokattilan Foster Wheeler Energia Oy.
(STT)