EU:ssa neuvoteltiin jättimäinen satojen miljardien sopimus, jossa myös Suomi on mukana. Nyt hallitus yrittää vimmatusti vakuuttaa veronmaksajat siitä, että diili on hyvä, ruotii kolumnissaan MTV:n Uutisaamun juontaja Ivan Puopolo.
Koska vimma on kova, vakuuttelun sekaan saattaa eksyä vanhaa kunnon sanakikkailua. On vaara, että veronmaksaja törmää EU-hölynpölyyn, joka kuulostaa hyvältä, mutta tarkoita mitään.
Tässä tulee kolmen kärki.
Kokonaishyöty
Aina silloin kun jostakin on ihan oikeasti hyötyä, puhutaan hyödystä eikä kokonaishyöydystä.
Poliitikko voi esimerkiksi sanoa, että kun työllisyys nousee 75 prosenttiin, valtiontalous paranee miljardilla. Niinpä työllisyyteen satsaamisesta on hyötyä, kunhan se maksaa alle miljardin.
”Kokonaishyöty” astuu kuvaan vasta silloin, kun todellista hyötyä ei kukaan ymmärrä.
"Vaikka annamme EU:lle kuusi miljardia ja saamme takaisin vain kolme, on kokonaishyöty niin suuri, että se kannattaa!"
"Kaikki voittivat EU-sopimuksessa!"
Voittaminen on kivaa. Siksi varsinkin silloin kun ei voittanut, on houkuttelevaa sanoa, että kaikki voittivat. Häviäjätkin voittivat!
Mutta koska voittajia voi olla vain yksi, se ei ole mahdollista. Kyseessä on looginen ristiriita.