Risto E. J. Penttilän kolumni: Rokotetarina ei ole totta

Jokainen on varmasti kuullut aikamme tunnetuimman iskulauseen "kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa." Slogan kuulostaa hyvältä, mutta se ei ole totta.

Maailman terveysjärjestö (WHO), Saksan liittokansleri Angela Merkel, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Euroopan unionin komissaarit ja Suomen ministerit toistavat slogania, jonka mukaan kukaan ei ole turvassa pandemialta ennen kuin kaikki maailman kansalaiset on rokotettu.

Näinhän asia ei ole. Tosiasia on, että rokotetut ovat turvassa, rokottamattomat eivät.

Sloganilla perustellaan ajatusta siitä, että rikkaiden maiden tulee auttaa köyhiä maita, joilla ei ole varaa ostaa rokotteita. Olen ajatuksesta samaa mieltä. On sekä hyveellistä että hyödyllistä auttaa köyhiä maita.

Hyveellistä se on siksi, että muiden auttaminen on ihmisyyden hienoimpia piirteitä. Hyödyllistä se on siksi, että köyhien maiden rokottaminen auttaa turismia, lentoliikennettä ja monia muita aloja. Sitä paitsi on järkevää (ja kantilaisen etiikan mukaista) edistää normia, jonka mukaan valtiot auttavat toisiaan hädän hetkellä.

Hyviä perusteita "rokotesolidaarisuuteen" siis riittää. Miksi sitten käytämme argumenttia, joka ei ole totta? Veikkaan, että syynä on hyvän sloganin vastustamattomuus. Hyvä slogan on kuin kissavideo, joka etenee sosiaalisessa mediassa. Sitä on mahdotonta pysäyttää.

"Kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa" kuulostaa samalta kuin takavuosien väite, että "Euroopan puolustus alkaa Afganistanissa". Sekin kuulosti hyvältä, mutta ei ollut totta.

Ei lännen tai Euroopan puolustus ollut riippuvainen siitä, kuinka Talibaneille kävi Afganistanissa. Sen sijaan moni muu asia oli riippuvainen Afganistanin kohtalosta. Huumekauppa, terrorismi, alueellinen voimatasapaino ja tietenkin ihmisoikeudet Afganistanissa. Hyökkäys Irakiin taas perustui väitteeseen siitä, että Saddam Husseinilla oli joukkotuhoase, jota hän voisi käyttää naapureitaan vastaan. Sekin peruste kuulosti hyvältä, mutta ei ollut totta.

Pointtini on tämä: ei kannata käyttää vääriä argumentteja. Niillä on taipumus kääntyä itseään vastaan.

Ei myöskään kannata syyllistää maita, jotka ovat nopeampia rokottajia kuin muut. Israelin nopea rokotustahti ei ole pois Suomelta tai Etelä-Afrikalta. Päinvastoin. Koko muu maailma voi käyttää Israelin opetuksia hyväkseen. Britannian nopea rokotustahti ei ole pois Euroopan Unionilta. Voimme pohtia täällä Suomessa, kannattiko näin tärkeää asiaa siirtää Brysselin byrokraattien hoidettavaksi.

Jos nykyinen rokotetarina on väärä, niin mikä sitten olisi oikea tarina?

Oikeita tarinoita on kaksi. Ensimmäinen on kansallinen. Valtiot ovat olemassa suojellakseen omia kansalaisiaan. Se on niiden olemassaolon oikeutus. Sodan aikana tarvitaan ammuksia, pandemian aikana rokotteita. Valtion velvollisuus on rokottaa omat kansalaisensa niin nopeasti kuin mahdollista. Mitä enemmän virusmuunnelmia pelätään, sen tärkeämpää on tilata eri rokotteita. Britannia on tilannut 30 miljoonaa annosta Johnson & Johnsonin rokotetta. Kuinka monta miljoonaa Suomi on tilannut? Jättäytyminen pelkästään EU:n varaan tässä asiassa on vastuutonta.

Toinen tarina on kansainvälinen. Olemme taistelussa yhteistä vihollista vastaan. Pelkkä käpertyminen omien rajojen sisälle ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Tarvitaan resursseja sinne, missä niitä ei ole. Maailman terveysjärjestön COVAX-ohjelma on tärkeä ja kannatettava. On oikein auttaa köyhiä maita. On hyödyllistä auttaa niitä. Mutta on väärin väittää, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa.

10:01
Katso myös: Rokotekattavuudessa on suuria alueellisia eroja Suomessa. Tämä tilanne on eri puolilla maata.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja