Suomella on edessä joko kymmenen vuoden kurjuus tai hyppy maailman huipulle. Kumman valitsemme? Tätä kysyy MTV Uutisten kolumnisti Risto E.J. Penttilä.
On vuosi 1982. Sakea sumu on peittää Holmenkollenin hyppyrimäen ja kisamontun. Hyppyvuorossa on 18-vuotias Matti Nykänen. Matti ei mieti olosuhteiden vaikeutta. Hän ei ajattele, että otetaan rauhallisesti, sillä tuleehan niitä uusia kisoja. Hän ottaa virtaviivaisen asennon, keskittyy ja ponnistaa. Hurja hyppy tuo maailmanmestaruuden ja aloittaa pitkän uran maailman huipulla.
On vuosi 2020. Sitkeä virus on pysäyttänyt maailmantalouden. Hyppyvuorossa on 102-vuotias Suomi. Mitä tekee Suomi? Onko asenne sama kuin Matti Nykäsellä? Vai ajattelemmeko, että vedetään tämä hyppy nyt puolella teholla, kun olosuhteet ovat niin vaikeat?
Uskokaa tai älkää, talouspolitiikan asiantuntijat ovat jälkimmäisellä kannalla. Vesa Vihriälän viisaiden miesten ryhmä ehdottaa, että nostamme veroja, alennamme talousennusteita ja varaudumme pitkään ja vaikeaan aikaan. Eihän sumussa kukaan voi tehdä voittohyppyä!
Lue myös: Nyt se on virallista: Suomi on taantumassa
Suomella on takanaan kaksi hyvin erilaista lamaa. Vuonna 1990-luvun alkupuolella putosimme korkealta ja kovaa. Suomen bruttokansantuotteen pudotus oli suurin OECD-maissa. Mutta hurja oli myös nousu. Nokia valloitti maailmanmarkkinat. Leijonat voittivat kultaa Tukholmassa. Suomalaisesta opettaja tuli koko maailman ihailun kohde. Vajaat kymmenen vuotta suuren pudotuksen jälkeen olimme maailman kilpailukykyisin kansantalous sveitsiläisen tutkimuslaitoksen IMD:n mukaan.
Entä se toinen lamatarina?
Vuonna 2009 Suomen BKT putosi noin kahdeksan prosenttia. Nokia menetti nopeasti markkina-asemansa. Suomen PISA-tulokset laskivat. Teiden korjaukseen ei enää ollut rahaa. Julkiset palvelut näivettyivät. Samaan aikaan Ruotsi, jonka olimme juuri saaneet kiinni BKT per asukas -luvuissa, ampaisi hurjasti edelle. Virosta tuli digitalisaation tähti ja Tanska näytti, miten valmistetaan maailman parasta ruokaa. Suomi oli huonoin pohjoismaa.