Yhdysvaltain presidentti Donald Trump koki ilmiselvän herätyksen lauantaina Pietarinkirkossa Roomassa, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että presidentti Donald Trump on vihdoin alkanut epäillä, onko Venäjän presidentti Vladimir Putinilla sittenkään mitään halua rauhan solmimiseen Ukrainan kanssa ja jopa sitä, vetääkö Putin häntä nenästä. Trump sanoi jopa Venäjän varastaneen Krimin Ukrainalta, kun vielä perjantaina hän oli vakuuttanut uskoaan venäläiskollegansa rauhantahtoon ja syyttänyt Ukrainaa haluttomuudesta rauhaan.
Trump koki ilmiselvän herätyksen lauantaina tavatessaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin paavi Franciscuksen hautajaisten yhteydessä Pietarinkirkon basilikassa Roomassa.
Ei kuitenkaan kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.
Edellinen "ihme" nähtiin nimittäin Pariisin Notre Damen katedraalin avajaisissa joulukuussa Pariisissa. Silloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron sai junailluksi vastaan hangoittelevan Trumpin tapaamaan Zelenskyin Élysée-palatsissa jo ennen kuin Trump oli vihitty virkaansa.
Siniseen pukuun ja keltaiseen solmioon, Ukrainan väreihin, sonnustautunut Trump, suostui kuuntelemaan Zelenskyiä ja puhui kohtaamisesta ja kompromissin löytämisestä myönteiseen sävyyn.
Ääni muuttui kellossa kuitenkin nopeasti ja huipentui Zelenskyin julkiseen nöyryyttämiseen helmikuussa Valkoisessa talossa koko maailman seuratessa show’ta typertyneenä.
Nyt onkin jo nähty tarpeeksi moneen kertaan, että Trump on kuin tuuliviiri. Se, joka hänen korvaansa käy viimeksi kuiskaamassa, on oikeassa. Washingtonissa Kremlin kätyrit näyttävät pitävän Trumpia tiukasti pihdeissään. Harmi, ettei paavin hautajaisia järjestetä joka viikko!
Lauantaina riitti vaivainen varttitunti Zelenskyin kanssa kahdestaan.
Ranskan median mukaan Macronilla, joka puhuu viikottain puhelimessa sekä Trumpin että Zelenskyin kanssa, oli taas näppinsä pelissä. Lopputulos on vaikuttava valokuva tapaamisesta, josta Zelenskyi sanoi, että sillä on jopa mahdollisuus jäädä historialliseksi tapaamiseksi.
Puitteet olivat kuin Rooman Cinecittan kulta-ajan elokuvasta: Kaksi punaisella sametilla verhottua tuolia asetettuina vastakkain maailman suurimman ja loisteliaimman basilikan, Pyhän Pietarin kirkon koristeellisen marmorilattian keskelle.
Näky oli uskomaton. Valtavan holvin alla marmoripylväiden ympäröimänä istui nokitusten kaksi hahmoa toisiaan kohti kumartuneina, kasvot vain parinkymmenen sentin päässä toisistaan. Trump ja Zelenskyi olivat selvästi omassa kuplassaan. Ei jälkeäkään Oval Officen rökityksestä. Poissa olivat Vance, Witkoff, Kellogg, Rubio, kaikki katalat kuiskuttelijat.
Neuvonpidon jälkeen Trump luonnehti tapaamista tuotteliaaksi ja Zelenskyi rakentavaksi.
Zelenskyin mukaan tapaaminen nokitusten oli hyvä, ja paljon asioita ehdittiin käsitellä.
– Toivon, että keskustelu tuottaa tulosta kaikissa keskustelemissamme asioissa, joista yksi oli tulitauko ilman ennakkoehtoja.
Seuraavassa kuvassa nähdään Trump, Zelensky, Macron ja hymyilevä Britannian pääministeri Keir Starmer seisomassa tiiviissä kvartetissa. Tapaamiset järjestettiin ennen hautajaisseremoniaa, kun valtion ja hallitusten päämiehet kävivät jättämässä jäähyväiset paavin arkulla sisällä Pietarinkirkossa. Sekä Macron että Starmer tapasivat vielä Zelenskyn Vatikaanin puutarhassa kumpikin erikseen.
Euroopan ainoat ydinasevaltiot kantavat tärkeää roolia turvatakuiden antamisessa Ukrainalle, jos ja kun tulitauko toteutuu.
Trump, Zelenskyi, Macron ja hymyilevä Britannian pääministeri Keir Starmer lauantaina Pietarinkirkossa.AFP / Lehtikuva
Kun seremonia Pietarinaukiolla oli ohi, kiirehti Trump kuitenkin heti pois paikalta kuin osoittaakseen, ettei Euroopalla todellakaan ole hänelle mitään merkitystä.
Valkoisen talon valtias oli jo Air Force One -koneessaan paluumatkalla kohti Washingtonia ennen kuin paavi oli saatu hautaan Rooman Santa Maria Maggioren basilikaan. Ajankohta tiedetään siitä, ettei Trump tietenkään malttanut pitää näppejään irti somesta, vaan tuota pikaa saatiin lukea ällistyttävä viesti.
Vain päivää aiemmin toi Trumpin Ukraina-neuvottelija ja Putinin nöyrin alamainen Viktor Witkoff Valkoiseen taloon Kremlin viestin, että Venäjä olisi muka valmis neuvottelemaan ratkaisun löytämisestä konfliktiin ilman mitään ennakkoehtoja.
Moskovan-terveiset tietysti vain rohkaisivat Trumpia painostamaan Zelenskyiä ja ilmoittamaan jo etukäteen Time-lehden haastattelussa, että Krimin niemimaa kuuluu Venäjälle. Piste. Ei siis mikään ihan pieni ennakkoehto. Kun Zelenskyi ilmoitti, että Krimi kuuluu Ukrainalle, ei lähentymisestä ollut tietoakaan.
Kaikesta huolimatta Trump väitti vielä perjantaina, että sovun löytyminen Ukrainan ja Venäjän välillä on lähellä.
Lauantaina paluulennollaan lähettämässään someviestissä Trump teki U-käännöksen, joka yllätti kaikki: "Putinilla ei ollut mitään syytä ampua ohjuksia siviilien asuttamille alueille, kaupunkeihin ja kyliin viime päivinä. Se saa minut ajattelemaan, että ehkä hän ei haluakaan lopettaa sotaa ja että hän huiputtaa minua."
Viestin kirjoitti se sama hirviö, joka toista viikkoa sitten oli kieltäytynyt ei vain antamasta, vaan myös myymästä, toistan: myymästä, Ukrainalle sen kipeästi tarvitsemia ilmatorjuntapatteristoja siviilien suojaamiseksi. Edes palmusunnuntain verinen ohjushyökkäys Ukrainan Sumyn kaupungin keskustaan kirkonmenojen alla ei järkyttänyt Trumpia, vaikka kuolonuhreja oli 34 ja loukkaantuneita toista sataa, joukossa lapsia.
Ukrainalla on käytössään vain kolme Patriot-ohjuspatteristoa, yksi suojaamassa Kiovaa, toinen Odessaa ja kolmas siirtyy isosta kaupungista toiseen.
Yksi patteristo maksaa 1,5 miljardia dollaria. Ukraina tarvitsisi niitä yli 20 saadakseen kaikkien suurten kaupunkiensa asukkaat suojatuiksi. Sumyn ohjushyökkäksen jälkeen Ukraina halusi ostaa Yhdysvalloilta kymmenen Patriot-järjestelmää, siis yhteensä 15 miljardin dollarin edestä.
Trump siis kieltäytyi ei vain antamasta, vaan myös myymästä Patriotejaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle.
Trumpin Air Force One -viestistä löytyy myös mielenkiintoinen lipsahdus: "Obama sen teki mahdolliseksi, että Venäjä pääsi varastamaan itselleen Krimin."
Siis varastamaan? Miten ihmeessä Krim voi kuulua Venäjälle, jos se on sen varastanut vuonna 2014?
Niin siinä vain kävi, että paavi Franciscus, joka halusi olla ennen kaikkea ja korostetun vahvasti hengellinen johtaja sekä Kristuksen oppien ja esimerkin palauttaja katolisen kirkon keskiöön, saikin Trumpin ja Ukrainan sodan vuoksi hautajaiset, joilla on mitä suurinta poliittista merkitystä. Valtiolliset hautajaiset ovat aina loistava tilaisuus valtioiden ja hallitusten päämiesten huipputapaamiselle, jota hyödynnetään maailmantilanteen mukaan.
Ranskan presidentti Jacques Chirac kertoi aikoinaan, miten hän palasi aivan kuittina paavi Johannes Paavali II:n hautajaisista, kun tapaamisia kertyi niin valtavasti.
Vasta lauantain hautajaisissa Vatikaanissa pääsi puolestaan EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kättelemään Trumpia aivan ensimmäistä kertaa. Sen verran vähän Trump arvostaa Euroopan Unionia, josta hän on sanonut, että se on perustettu vain Yhdysvaltain kiusaksi.
Katolisen kirkon päämies edustaa siinä mielessä ainutlaatuista instituutiota, että paavilla on auktoriteettia paitsi yli kolmen miljardin katolisen keskuudessa, myös yli kirkollisten rajojen.
Vatikaani, jonka pinta-ala kattoi aikoinaan puolet nykyisestä Italiasta, on toki enää 40 hehtaarin kokoinen pläntti, mutta sen diplomaattiset lonkerot ulottuvat kaikkialle ja se toimii kulisseissa aktiivisesti eri kriisipesäkkeiden selvittämisessä. Esimerkiksi Ukrainassa Vatikaani on ponnistellut Venäjälle anastettujen lasten takaisin saamiseksi.
Paavi Franciscuksen hautajaisiin saapui yli 50 valtion ja hallituksen päämiestä ja kymmenkunta kuninkaallista. Varsinkin Suomen kannattaa aina olla paikalla, sillä valtiollisissa hautajaisissa eri maita edustavien vieraiden istumajärjestys määräytyy aakkosjärjestyksessä diplomatian kielen eli ranskan mukaan. Silloin Suomen, Finlanden, edustaja istuu aina Ranskan, Francen, ja Yhdysvaltain, États Unis, välissä. Näin presidentti Alexander Stubb istui eturivissä Macronin ja Trumpin välissä.
Presidentti Alexander Stubb istui lauantaina paavin hautajaisissa eturivissä Macronin ja Trumpin välissä.
Trumpia ennen Yhdysvaltain presidenteistä ainoastaan Isä-Bush oli osallistunut paavin hautajaisiin. Silloin kyseessä oli kirkon ensimmäinen itäeurooppalainen paavi Johannes Paavali II, joka oli ottanut vahvasti kantaa kotimaansa Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden vapautumisen puolesta ja jota myös Washingtonissa arvostettiin.
Samaa ei voi sanoa Trumpin ja viimeisimmän paavin väleistä, joita kiristivät erityisesti "köyhien ja syrjittyjen paavin" puheet maahanmuuttajien puolesta. Nyt Trump, jolla on kotimaansa evankelististen kirkkojen vahva tuki, haluaa kosiskella myös katolisten kansalaisten kannatusta.
Motiivista riippumatta jo nyt voidaan sanoa, että paavin hautajaisten ansiosta kuultiin sata päivää kestäneen Trumpin katastrofaalisen vallanpidon ensimmäinen hyvä uutinen. Jos tapaamisesta todella muodostuu historiallinen kuten Zelenskyi ounasteli, silloin on tapahtunut Pietarinkirkon ihme.
Trumpin hallintoa on jäljellä vielä pitkät 1 360 päivää.
