Ukrainan rauhankonferenssia isännöivässä Sveitsissä kiistellään maan puoluettomuudesta – myös Nato-kannatus tapetilla

Maailman katseet kääntyvät viikon lopulla Sveitsiin, missä järjestetään kansainvälinen Ukrainan rauhankonferenssi.

Kokoontumisen isäntämaata on totuttu perinteisesti pitämään malliesimerkkinä puolueettomuudesta. Keskustelu tarpeesta linjamuutoksiin turvallisuuspolitiikassa on vilkastunut myös Sveitsissä viimeistään Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Suhtautumisessa Ukrainaan Sveitsin tasapainoilu on johtanut toistaiseksi siihen, että Venäjä on pannut sen "epäystävällisten maiden" listalleen samalla kun Sveitsiä on lännessä arvostelu Ukrainan sotilaallisen tukemisen hankaloittamisesta.

Sveitsiläisten pulssia vuosittain tunnustelevassa Zürichin teknillisen korkeakoulun (ETH) turvallisuuskyselyssä yksi tulos pistää suomalaisittain silmään: Sveitsin Natoon liittymistä ilmoittaa kannattavansa peräti 30 prosenttia vastaajista.

Määrä on selvästi suurempi kuin Suomessa syksyllä 2021, vain noin puolitoista vuotta ennen kuin Suomesta tuli Naton jäsen.

Sveitsiläiskyselyssä yhdeksän kymmenestä tosin ilmoittaa myös tukevansa maansa puolueettomuutta, joten joko puolueettomuuden tai sotilaallisen liittoutumisen merkitys vaikuttaa olevan monelta hukassa.

Sveitsin ja Suomen Nato-kannatusten vertailu alleviivaa myös sitä, kuinka paljon Suomessa oli valmiutta ylivoimaisen kielteisen Nato-kannan kääntämiseen päälaelleen, kun tilanne sitä vaati.

Ystävällismielisten maiden ympäröimän Sveitsin osalta samanlainen käänne lienee epätodennäköinen, vaikka kansalaiset suhtautuvatkin kansainväliseen tilanteeseen pessimistisemmin kuin koskaan aiemmin kyselyiden historiassa.

Hyökkäyksen epätodennäköisyydestä huolimatta Sveitsin omien asevoimien vahvistaminen saa kansalaisilta kyselyssä vahvan tuen.

Lue myös: Zelenskyi: Maailmanlaajuinen rauhankonferenssi Sveitsiin

Kansanäänestys kirjauksesta perustuslakiin

Sveitsissä alkuvuodesta tehdyssä ja maaliskuussa julkistetussa kyselyssä 52 prosenttia vastaajista haluaisi maansa joka tapauksessa lähentyvän Natoa erilaisen yhteistyön muodossa.

Sveitsi osallistuu jo Naton rauhankumppanuusohjelmaan, ja Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua Ukrainaan Sveitsi myös liittyi EU:n Venäjälle määräämiin pakotteisiin.

Suoraa sotilaallista apua Sveitsi ei ole Ukrainalle antanut, mutta joillekin jo nykyinen Ukrainan myötäily ja Naton kosiskelu ovat olleet liikaa. Sveitsin puolesta -ryhmä ilmoitti huhtikuussa saaneensa kokoon jo 133  000 allekirjoitusta aloitteeseen, jossa vaaditaan puolueettomuuden kirjaamista Sveitsin perustuslakiin.

Maan suoran demokratian periaatteen mukaisesti asiasta on luvassa kansanäänestys, koska allekirjoitusten määrä ylitti vaaditun sadantuhannen rajan.

Puolueettomuusaloitteen tukijoiden mukaan Sveitsin ei pitäisi liittyä mihinkään sotilas- tai puolustusliittoon, ellei maata itseään vastaan ole hyökätty.

Pakotteista hyväksyttäisiin ne, joista on päätetty YK:ssa. Viimeksi mainittu vaatii turvallisuusneuvoston hyväksynnän, joten minkä tahansa pysyvän jäsenmaan mukanaolo konfliktissa varmistaisi, ettei YK-pakotteita tule.

Puolueettomuusaloitetta tukee maan suurin puolue, kansallismielinen ja oikeistolainen Sveitsin kansanpuolue SVP.

Aloite velvoittaisi Sveitsin myös tarjoamaan välittäjän palveluksia kriisien ratkaisemiseksi. Ukrainan rauhankonferenssin järjestäminen ei tiukan tulkinnan mukaan kelpaisi tästä esimerkiksi, sillä Venäjää ei ole kutsuttu mukaan tapaamiseen.

"Sveitsi rikkoo YK:n peruskirjaa"

Aivan eri linjalla on joukko sveitsiläisiä intellektuelleja. He julkistivat toukokuun lopussa oman ehdotuksensa Sveitsin puolueettomuuden tuomisesta tälle vuosituhannelle.

–  Puolueettomuus palvelee turvallisuuspolitiikkaa, ei päinvastoin, aloitteen tekijät tiivistävät.

Julistuksessaan he huomauttavat, että puolueettomuus jätettiin hyvästä syystä kirjaamatta Sveitsin vuonna 1848 hyväksyttyyn perustuslakiin.

Sen laatijat nimittäin tajusivat, että puolueettomuudesta voi joskus joutua luopumaan oman itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Uudenlaisen puolueettomuusajattelun kannattajat huomauttavat, että pitämällä kiinni puolueettomuuden ehdottomasta ja tiukasta määritelmästä Sveitsi itse asiassa rikkoo YK:n peruskirjan 51. artiklaa vastaan.

Sen mukaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut jäsenmaa saa ryhtyä kaikkiin toimiin puolustautuakseen itse ja yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa.

–  YK:n jäsenenä Sveitsillä ei ole enää oikeutta kohdella hyökkääjää ja uhria samalla tavalla, aloitteen tekijät muistuttavat.

Pitkään maailmanjärjestön ulkopuolella pysytellyt Sveitsi liittyi YK:n jäseneksi vasta vuonna 2002.

Puolueettomuuden uudistajien mielestä puolueettomuus on arvokasta vain, jos kansainvälinen yhteisö hyväksyy sen.

–  Näin ei enää Euroopassa ole asian laita, he toteavat.