Venäjä voi vaatia Suomea ulos Natosta | MTV Uutiset
UPI:n Lassila: Venäjä voi vaatia Suomea ulos Natosta
Venäjän presidentti Vladimir Putin 6. helmikuuta.AFP / Lehtikuva
Julkaistu 23.02.2025 10:16
MTV UUTISET – STT
Venäjältä voi odottaa vähintään samoja vaatimuksia Yhdysvalloille ja Natolle kuin ennen laajaa hyökkäystä Ukrainaan, sanoo Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjän ja Yhdysvaltojen liikkuessa kohti neuvotteluja Ukrainan sodan lopettamisesta pyrkii Venäjä saamaan pöydälle myös muita haluamiaan asioita.
Kreml on vaatinut Ukrainan sodan ratkaisemiseksi "laajempaa keskustelua" Euroopan turvallisuudesta.
Mutta mistä Venäjä oikeasti puhuu, kun se puhuu Euroopan turvallisuudesta?
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan kyse on Yhdysvaltojen ja Naton läsnäolosta Euroopassa.
– Venäjän perimmäinen tavoite on saada Yhdysvallat pois Euroopasta ja jättää sitä kautta Eurooppa turvallisuuspoliittisesti ikään kuin Venäjän armoille.
Kremlistä kuultiin samansuuntaista puhetta turvallisuushuolista juuri ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Joulukuussa 2021 Venäjä esimerkiksi esitti sotilasliitto Natolle ja Yhdysvalloille "turvallisuutensa takaamiseksi" listan vaatimuksia, joita pidettiin lännessä täysin epärealistisina.
Venäjä vaati muun muassa, että Nato ei saisi ottaa uusia jäseniä.
Venäjä olisi myös halunnut Naton vetävän pois joukkonsa ja aseensa niistä maista, jotka liittyivät sotilasliittoon vuoden 1997 jälkeen.
Eli esimerkiksi Baltian maista ja Puolasta. Lisäksi Venäjä vaati, että Nato ei saisi perustaa uusia sotilastukikohtia entisen Neuvostoliiton tasavaltojen alueelle.
– Sillä haettiin oikeutus hyökkäykselle Ukrainaan, koska oli selvää, että tähän Eurooppa ei tule suostumaan, Lassila sanoo.
Hän arvioi, että Venäjän turvallisuusvaateet ovat edelleen pitkälti samoja, mutta maalla on niiden edistämiseksi ennennäkemätön momentum.
Syynä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka tuntuu haluavan Ukrainaan rauhan, olkoon se ehdoiltaan millainen vain.
– Trumpin taipuminen Venäjän näkemyksiin voi saada ennennäkemättömät mittasuhteet, Lassila sanoo.
Hän arvioi, että Venäjältä voidaan tässä tilanteessa kuulla vielä aiempaa kovempia vaatimuksia.
Lisäksi jos Venäjä vaatisi taas Naton vuoden 1997 rajoihin palaamista, se tarkoittaisi samalla käytännössä vaatimusta perua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
– Siihen on syytä varautua ja pitää pää kylmänä, Lassila sanoo.
Kylmän sodan etupiiriajattelu voimissaan
Venäjän ajatuksissa sen keskeinen turvallisuus on Lassilan mukaan sidoksissa kylmän sodan aikaiseen etupiiriajatteluun, jossa Venäjä pääsee vaikuttamaan puskurivaltioidensa politiikkaan.
– Ajatus on, että tällaiset valtiot eivät saa toteuttaa itsenäistä ulkopolitiikkaa.
Alueellisesti Venäjän etupiiriajattelu kohdistuu Lassilan mukaan ensisijaisesti entisen Neuvostoliiton alueelle.
Venäjä käyttää Naton laajentumisen vastustamista hyvin tarkoitushakuisesti, Lassila sanoo.
– Se on rakentanut Natosta uhkakuvan, jolla se oikeuttaa omaa asemaansa ja omia toimiaan.
Tosiasiassa Naton uhka on Lassilan mukaan Venäjälle enemmänkin poliittinen, vaikka Venäjä pyrkii kehystämään sen sotilaallisena uhkana.
– Venäjä näkee suurimpana ongelmana sen, että se menettää omaa vaikutusvaltaansa, ja tämän Putinin hallinto on kytkenyt oman olemassaolonsa turvaamiseen.
Naton vuonna 2008 pidetyn Bukarestin huippukokouksen loppujulkilausumassa todettiin, että Ukrainasta ja Georgiasta tulee aikanaan Naton jäseniä.
Seuraavaksi askeleksi määriteltiin jäsenyysohjelma (MAP), jota ei kuitenkaan aloitettu. Sen sijaan kutsun jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen saivat Kroatia ja Albania.
Verrattuna nykytilanteeseen Bukarestin kokouksessa moni asia oli päälaellaan: Yhdysvallat kannatti Ukrainan Nato-jäsenyyttä kun taas Saksa ja Ranska jarruttelivat sitä.
Kaiken lisäksi kokoukseen oli kutsuttu myös Venäjän presidentti Vladimir Putin.
2010-luvun alkupuolella Ukraina noudatti liittoutumattomuuden linjaa, mutta tilanne muuttui Venäjän aggression alettua 2014.
Ranskan ja Saksan myötävaikutuksella solmitut Minskin sopimukset 2014/15 tosin rajoittivat Ukrainan suvereniteettia, kun ne antoivat Ukrainalle kuuluville mutta Venäjän käytännössä kontrolloimille Donetskin ja Luhanskin alueille erillisaseman.
Vuonna 2019 Ukrainan perustuslakiin lisättiin pykälä maan pyrkimyksestä sekä Naton että EU:n jäseneksi.
Ukrainan odottamaa kutsua jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen ei kuulunut Naton Vilnan (2023) tai Washingtonin (2024) huippukokouksista.
Viimeksi mainitun loppujulkilausumassa Ukrainan muotoiltiin olevan "peruuttamattomasti" polulla kohti puolustusliiton jäsenyyttä.
EU-jäsenyysneuvottelut jo käynnissä
Natoon pyrkimiseen verrattuna Ukraina on edennyt pidemmälle tiellään EU:n jäseneksi.
Ukraina haki jäsenyyttä vain muutama päivä Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua helmikuussa 2022 ja jo samana kesänä Ukrainalle myönnettiin ehdokasmaan asema.
Joulukuussa 2023 EU-johtajat päättivät jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta, ja virallisesti liittymisneuvottelut alkoivat viime vuoden kesällä.
EU oli vahvasti mukana kuvassa Ukrainassa jo vuoden 2014 Euromaidaniksi kutsutussa vallankumouksessa.
Se sai alkunsa, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh kieltäytyi allekirjoittamasta EU:n kanssa valmiiksi neuvoteltua assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta ja pyrki sen sijaan lähentymään taloudellisesti Venäjää.
Hiljattain Venäjä näytti väläyttävän vihreää valoa EU:n jäsenyydelle, kun Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Ukrainalla on suvereenille valtiolle kuuluva oikeus liittyä EU:hun – mutta ei Natoon.
Lassilan mukaan kommentti lienee puhtaasti neuvottelutaktiikkaa ja kertoo lähinnä siitä, että Ukrainan EU-jäsenyys on toistaiseksi Venäjän silmissä varsin kaukainen asia.
– Jos se alkaisi näyttää konkreettiselta, siinä vaiheessa Venäjä ei tietenkään hyväksyisi sitä, Lassila sanoo.
