Itämeren tilaa parannetaan keinotekoisella hapetuksella

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Voisiko Itämeren tilaa parantaa keinotekoisella hapetuksella? Tätä kokeillaan kahdessa paikassa, Sandöfjärdenin selällä Raaseporin edustalla sekä Tukholman lähistöllä. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia.

    - Hapetuspumppaus on saanut aikaan sen, että olemme pystyneet lisäämään happimäärää selvästi kesäkauden aikana välivedessä, kertoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta.

    Hapetus näyttää siis toimivan, mutta ei vielä riittävän hyvin. Tutkijat toivovat, että happea saataisiin myös syvänteisiin ja pohjalle.

    - Hapen saaminen pohjalle edesauttaisi sitä, että pohjaravinteita vapautuisi veteen vähemmän. Ja jos vedessä on vähemmän ravinteita, meillä on pienempi todennäköisyys isompiin leväkukintoihin, Lehtoranta selvittää.

    Yksi pumppu hapettaa neliökilometrin

    Pohjalta nostettavista näytteistä tutkitaan, onko happitilanteen paraneminen palauttanut pohjaeläimiä alueelle. Jos pohjalle saataisiin elämää, ensimmäisenä paikalle saapuisivat amerikansukasmadot. Toinen yleinen laji on liejusimpukka.

    - Ei ole kuitenkaan yllätys, jos ensimmäisen täysimittaisen kesän jälkeen löytyisi vain nuoruusasteita, sanoo dosentti Marko Reinikainen Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta.

    Sandöfjärdenin selällä on kuusi keinotekoista hapetinta ja Tukholman edustan koealueella yksi. Yksi pumppu maksaa noin 40 000 euroa. Yksi pumppu pystyy pitämään yhden neliökilometrin kokoisen alueen hapellisena.

    Hapetuskokeilun suurin rahoittaja on Ruotsin luonnonhoitovirasto.

    Kolmivuotinen hapetuskokeilu on nyt puolivälissä ja tutkijat odottavat mielenkiinnolla, miltä merialueen tilanne näyttää ensi kesän jälkeen. Vielä on liian aikaista sanoa, voidaanko hapetusta käyttää laajemmin Itämeren tilan parantamiseen

    Se kuitenkin on varmaa, että vaikka hapetuslaitteita otettaisiin joillakin merialueilla käyttöön, niillä ei voi korvata päästövähennyksiä. Itämereen päätyvien ravinnepäästöjen vähentäminen on jatkossakin kaikkein tehokkain keino meren tilan parantamisessa.

    Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Huomenta Suomi 6.9.2010)

    Lue lisää aiheesta:
    Huomenta Suomi Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •