ISW: Tulvat ovat tuhonneet Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan linnoituksia

ISW:n mukaan kuvamateriaalia osoittaa, että tulvat vaikuttavat suuresti Venäjän valmisteltuihin puolustusasemiin Dneprjoen itäpuolella.

– Tulvat ovat tuhonneet Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan linnoituksia, ISW kirjoittaa.

ISW pitää todennäköisenä, että Venäjän on ollut pakko vetää sotilaita ja kalustoa pois aiemmista keskittymistä, jotka ovat sijainneet Oleskyn ja Hola Prystanin kaupungeissa. Venäjän miehittämät kaupungit sijaitsevat Dneprjoen länsipuolella, Hersonin kaupungista itään ja etelään.

Ukrainan armeijan tiedottaja Nataliya Humenyuk väitti ISW:n mukaan venäläisjoukkojen sijoittaneen joukkojaan 5–15 kilometrin päähän tulva-alueesta. Tämä liike on pakottanut Venäjän tykistön kauemmas, mikä estää sitä tulittamasta joitain sen aiempia kohteita Dneprjoen länsipuolella, ISW huomauttaa.

ISW:n mukaan tulva on lisäksi tuhonnut venäläisiä miinakenttiä Dneprjoen rannoilla. Sen sijaan tiedossa ei ole, kuinka paljon kalustoa Venäjä mahdollisesti menetti tulvien vuoksi.

Ajatushautomo ei ota tuoreimmassa arviossaan kantaa siihen, miten tulvat ovat vaikuttaneet Ukrainan sotatoimiin.

Lue myös: Vesi tulvi ryminällä Hersoniin: Satelliittikuvat paljastavat matalimpien talojen karun kohtalon

Toveri: Venäjä on päähyötyjä

MTV Uutisten tiistaina haastattelema Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri sen sijaan katsoi, että tulvan suurin sotilaallinen vaikutus hyödyttää Venäjää.

– Tulvilla venäläiset pystyvät suojaamaan läntistä sivustaansa, Toveri sanoo.

Ukraina on tehnyt viimeiset pari kuukautta tasaiseen tahtiin iskuja Dneprjoen 200 kilometrisellä alajuoksulla ja ottaneet lyhyeksi aikaa jopa alueita haltuunsa, Toveri muistuttaa.

Tulvat vähintään merkittävästi vaikeuttavat vastaavien pisto-operaatioiden tekemistä tulevaisuudessa.

– Joki on leventynyt ja ranta-alueet ovat huonommassa kunnossa. Mitään suurempia sotilaallisia operaatioita ei joen ylitse tehdä. Venäjä voi irrottaa joen alueelta joukkoja toisaalle, Toveri katsoo.

Siinä missä tulvista on Venäjän armeijalle iloa, ei Ukraina niistä Toverin mukaan hyödy. Pelastustoimet sitovat resursseja ja potentiaalinen rintamalinjan lyhentyminen lähtökohtaisesti suosii puolustajaa.

Jotkut sotilasasiantuntijat ovat esittäneet, että Ukraina saattaisi yrittää hyökätä voimalla Dneprjoen yli. Argumentin puolesta puhuu se, että vaikeutensa vuoksi operaatio olisi mitä todennäköisimmin yllätys Venäjän sodanjohdolle.

Toveri kuitenkin sanoo epäilevänsä tätä vaihtoehtoa.

– Jo ennen padon murtumista Dnepr oli leveä joki. Ukraina on saanut länsimailta joenylimenokykyä, mutta kyllä se silti on sellainen operaatio, ettei sitä ole helppo tehdä, hän perustelee.

Lue lisää: Pekka Toveri: Kahovkan padon tuhoaminen on Venäjän vastaus Ukrainan vastahyökkäykseen – Tästä syystä tulva "ei romuta Ukrainan sotasuunnitelmia"

Lue myös: Muuttavatko tulvat Ukrainan vastahyökkäyksen suunnan? – Jarmo Lindberg: "Katseet kääntyvät Zaporizhzhjasta itään"