Ukrainan pitkään odotettu vastahyökkäys on alkanut "jo aikoja sitten", sanoo Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) MTV Uutisille antamassaan puhelinhaastattelussa.
Kenraalimajuri evp. Toverin mukaan Venäjä on todennäköisesti päätynyt tuhoamaan Kahovkan padon, koska he ovat katsoneet, että Ukrainan vastahyökkäys on voimalla alkamassa.
Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet padon tuhoutumisesta toisiaan. Esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charcles Michel ovat tviiteissään antaneet ymmärtää Venäjän olevan tuhon takana.
– Suurin sotilaallinen vaikutus on se, että padon räjäyttämisen aiheuttamilla tulvilla venäläiset pystyvät suojaamaan läntistä sivustaansa, Toveri sanoo.
Lue myös: Puolustusvoimain entinen komentaja Kahovkan padon tuhoutumisesta: "Yksi isoimpia yksittäisiä tapahtumia sodan aikana"
Ukraina on tehnyt viimeiset pari kuukautta tasaiseen tahtiin iskuja Dneprjoen 200 kilometrisellä alajuoksulla ja ottaneet lyhyeksi aikaa jopa alueita haltuunsa, Toveri muistuttaa.
Tulvat vähintään merkittävästi vaikeuttavat vastaavien pisto-operaatioiden tekemistä tulevaisuudessa.
– Joki on leventynyt ja ranta-alueet ovat huonommassa kunnossa. Mitään suurempia sotilaallisia operaatioita ei joen ylitse tehdä. Venäjä voi irrottaa joen alueelta joukkoja toisaalle, Toveri katsoo.
Siinä missä tulvista on Venäjän armeijalle iloa, ei Ukraina niistä Toverin mukaan hyödy. Pelastustoimet sitovat resursseja ja potentiaalinen rintamalinjan lyhentyminen lähtökohtaisesti suosii puolustajaa.
Jotkut sotilasasiantuntijat ovat esittäneet, että Ukraina saattaisi yrittää hyökätä voimalla Dneprjoen yli. Argumentin puolesta puhuu se, että vaikeutensa vuoksi operaatio olisi mitä todennäköisimmin yllätys Venäjän sodanjohdolle.
Toveri kuitenkin sanoo epäilevänsä tätä vaihtoehtoa.
– Jo ennen padon murtumista Dnepr oli leveä joki. Ukraina on saanut länsimailta joenylimenoakykyä, mutta kyllä se silti on sellainen operaatio, ettei sitä ole helppo tehdä, hän perustelee.
Lue myös: Drone-videomateriaali näyttää: Näin vesi virtaa padon lävitse Ukrainassa
0:47
Vastahyökkäys on alkanut "jo aikoja sitten"
Toveri itse katsoo, että vastahyökkäys on alkanut "jo aikoja sitten". Esimerkiksi Toverin häiritseviksi hyökkäyksiksi kuvailemat iskut Belgorodissa ja Bahmutissa ovat olleet osa tätä kokonaisuutta.
Padon tuhoutuminen rajoittaa Ukrainan mahdollisuuksia tehdä näitä häiritseviä hyökkäyksiä Dneprin alueella, Toveri sanoo.
Suurempaa maahyökkäystä valmistelevista toimista Suomen entinen tiedustelupäällikkö mainitsee erikseen Ukrainan tekemät iskut britannialaisilla Storm Shadow -ohjuksilla, Yhdysvaltain HIMARS-raketinheittimillä ja omilla lennokeillaan.
Näillä Ukraina on iskenyt Toverin mukaan ennen kaikkea Venäjän komentoketjuun.
Toveri: Padon räjäytys "ei romahduta hyökkäyssuunnitelmia"
Koska Dnepr ei koskaan ollut, Toverin arvion mukaan, Ukrainan vastahyökkäyksen pääsuunta, ei padon räjäyttäminen myöskään ”romahduta hyökkäyssuunnitelmia”.
Venäjä on väittänyt alkuviikosta torjuneensa Ukrainan "laajamittaisia hyökkäyksiä" Etelä-Donetskissa, joissa on raportoitu käytetyn sekä jalkaväkeä että panssarikalustoa.
Lue lisää: Kartta näyttää, missä Ukrainan väitetään tehneen suuren iskun – onko vastahyökkäys alkanut, Emil Kastehelmi?
Yhdysvaltalaislehti New York Timesille nimettömänä puhuneet viranomaiset puolestaan katsoivat Ukrainan vastahyökkäyksen nyt alkaneen. Myös brittilehti Economist päätyi arviossaan samanlaiseen lopputulokseen.
– Ukraina hyökkää nyt eri suunnista, ja hämärtää tilannekuvaa. Sidotaan venäläisiä joukkoja. Kun löydetään sopiva ryhmitys, isketään, Toveri sanoo.
Pääiskun tarkkaa suuntaa on Toverin mielestä edelleen vaikea arvioida, mutta Ukrainan eteläisen rantamaan haltuun ottaminen lienee tavoite.
– Mutta ei välttämättä ensivaiheessa. Pitää muistaa Harkovan vastahyökkäys viime syksynä. Ukraina harhautti hyökkäämällä Hersoniin, Venäjä siirsi 20–30 pataljoonaa ja sitten Ukraina hyökkäsi Harkovassakin.