Isä piti koulunkäyntiä Venäjällä vaarallisena lapsilleen ja haki Suomesta turvapaikkaa – KKO määräsi lapset palautettavaksi

Suomesta luodaan edelleen viholliskuvaa Venäjällä 8:29
Katso myös: Mihin Suomesta luodulla viholliskuvalla pyritään? Markku Kangaspuro kertoo, miten propaganda Venäjällä vaikuttaa

Korkein oikeus (KKO) on määrännyt kaksi Suomeen luvatta tuotua lasta palautettaviksi äidilleen Venäjällä.

Lasten isä oli vuosi sitten tuonut tuolloin 9- ja 11-vuotiaat lapset Suomeen ja hakenut itselleen ja lapsille kansainvälistä suojelua ja turvapaikkaa. 

Isän mukaan venäläinen koulujärjestelmä ja erityisesti siihen kuuluva sotilaallisten taitojen opetteleminen oli lapsille vahingollista.

11-vuotias lapsi oli käynyt koulua niin sanotulla kadettiluokalla ja osallistunut koulutukseen, jossa oli opeteltu muun muassa ampumaan ilmakivääreillä sekä purkamaan ja kokoamaan automaattiaseita. 

Myös nuorempi lapsi oli aiemmin ollut niin sanotulla nuorisoarmeijaluokalla.

Helsingin hovioikeus oli aiemmin isän kannalla ja hylkäsi äidin vaatimuksen lasten palauttamisesta. 

Hovin mukaan lasten koulunkäyntiolosuhteista saadun näytön perusteella oli olemassa vakava vaara, että palauttaminen Venäjälle saattaisi heidät alttiiksi henkisille vaurioille. Oikeuden mukaan tätä käsitystä tuki myös lasten itsensä kertoma. Näin ollen hovioikeus katsoi, että palauttaminen ei ollut lasten edun mukaista.

KKO: Koulujärjestelmissä "ideologisia" eroja

KKO arvioi asiaa toisin. Sekin huomioi, että venäläiseen koulujärjestelmään ainakin joissain kouluissa kuuluu sotilaskoulutukseen rinnastettavia piirteitä, kuten aseiden käyttöön perehtymistä.

– Sotilaallisten valmiuksien hankkiminen ei Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan kuulu osaksi lasten koulunkäyntiä. Pelkästään edellä kuvatun kaltaiset Suomen ja Venäjän koulujärjestelmissä olevat ideologiset ja käytännölliset erot eivät kuitenkaan merkitse, että kynnys palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle vakavan vaaran perusteella ylittyisi, KKO kirjoitti ennakkopäätöksessään.

Molemmat lapset halusivat jäädä Suomeen. Hyvinvointialueen selvityksen mukaan keskusteluista lasten kanssa välittyi tunne siitä, että he aidosti pelkäsivät ajatusta Venäjälle palaamisesta.

KKO piti mahdollisena, että lapsiin suhtauduttaisiin koulussa kielteisesti, koska se olivat lähteneet isänsä kanssa Suomeen. 

Oikeuden mukaan ei ollut kuitenkaan perusteita uskoa, että tämä olisi niin vakavaa tai pitkäkestoista, että palauttamisen voitaisiin katsoa johtavan lasten kannalta vaaralliseen tai sietämättömään tilanteeseen.

KKO päätyi lasten kokonaisetua arvioituaan siihen, ettei asiassa ollut perusteita kieltäytyä palauttamisesta myöskään lasten vastustuksen perusteella. 

Isä oli muuttanut pois perheen yhteisestä kodista lasten ollessa noin 3- ja 5-vuotiaita, ja lapset olivat jääneet asumaan äidin luokse.

– KKO katsoo (lasten) kokonaisedun toteutuvan edellä kuvatuissa olosuhteissa parhaiten sillä, että heidät palautetaan Venäjälle, jossa heidän lähivanhempanaan aina toiminut äiti asuu, oikeus sanoi päätöksessään.

Lue myös:

    Uusimmat