Ilves ja Tappara kohtaavat tänään toisensa jääkiekon SM-liigassa Tampereen paikallisottelussa.
Jo pitkään on ollut selvää, että sarjajohtaja Tappara lyö viimeisistä pudotuspelipaikoista kamppailevan Ilveksen sarjataulukossa armottomalla erolla. Illan paikalliseen kohtaamiseen lähdetään kuitenkin asetelmassa, jossa Ilveksellä on edellisen keskinäisen voitto vyöllään maalein 3–1. Kauden kolme aiempaa paikallistaistoa vei nimiinsä Tappara.
Lähiaikoinakin Tapparalla on rullannut Ilvestä paremmin: Sarjajohtaja sai viime viikolla kasaan viisi pistettä yhdeksästä mahdollisesta pelattuaan ottelun kaikkia muita kärkinelikon joukkueita vastaan. Ilves sen sijaan hävisi ottelunsa Ässille ja Kärpille.
Ilvestä vaivasi edellisellä viikolla loukkaantumisten ohella kuumetauti, joka vei kokeneita pelimiehiä pois kokoonpanosta. Sairastuvalta on nyt vapautunut kentällisen verran pelaajia, ja Ilves piristyy erityisesti hyökkääjien Michael Keräsen ja Teemu Rautiaisen palatessa pelaavaan miehitykseen.
Rautiainen (5+18=13) on Ilveksen kuudenneksi tehokkain pistemies. Kiekkotaitava Keränen on puolestaan pelannut koko kaudella vain 14 ottelua, mutta nakuttanut niihin mukiinmenevät tehot 4+3=7.
Ilvekselläkin selkeä peli-identiteetti
Viimeksi tammikuun alussa Tapparan kohdatessaan Ilves pelasi varsinkin ottelun alkupuolella identiteettinsä näköistä peliä, johon kuuluu kiekkokontrolli ja rauhallinen, korostuneen organisoitu rakentaminen.
Ilves ei lähtenyt montaa kertaa suin päin puskemaan Tapparan viisikkoa vastaan, vaan jakoi tukuittain palautussyöttöjä alaspäin ja kasasi rivinsä viivelähtöihin, joissa joukkue on vahvimmillaan.
Ilves pystyy nousemaan viisikkona lyhyin, optimaalisin syötöin lavasta toiseen, ja joukkue myös avaa peliä varsin usein keskustan kautta.
Ilveksen keskushyökkääjä leikkaa keskialueella vastustajan keskimmäisen hyökkääjän selustaan pelattavaksi, ja Ilves-puolustaja tarjoaa kiekkoa juuri silloin vauhtiin. Peli edistyy, ja syöttösuunnat pysyvät auki.
Ilveksen ja Tapparan erot eivät ole pelitavallisesti läheskään niin suuria kuin erot sarjatilanteessa. Tappara tosin hakee kääntöjä hanakammin pystyyn sellaisina rajahetkinä, kun vastustaja on puolustuksellisesti organisoituneen ja epäorganisoituneen välimaastossa ja trap ei ole vielä aivan valmis.
Ilves taas pelaa nopeita kääntöjä lähinnä kiekonriistojen jälkeen, kun vastustajan viisikko on selvästi hajallaan ja tila ylhäällä auki.
Ilves ja Tappara karvaavat molemmat kaksivaiheisesti ja vetäytyvät usein keskialueelle ohjauspelimuodostelmaan. Tampereen joukkueet eivät lähde jatkuvasti paineistamaan, vaan lukevat sitä varten hetkiä, jolloin kiekko ei ole vastustajan puolustuksella kunnolla hallussa.
Vain muutamia kertoja kummankin joukkueen kärkikarvaaja höntyili turhaan vastustajan maalin taakse ja pelasi itsensä ulos, kun vastapuolen kiekolliseen pelaajaan oli liikaa etäisyyttä.
Vaikka Tappara painoi viimeksi suurimman osan pelistä päälle, Ilveksen ohjauspeli toimi aktiivisesti. Tupsukorvat luistelivat, reagoivat ja tukkivat syöttölinjoja 1–2–2-muodostelmassaan sinnikkäästi. Tämä on Tapparaa vastaan oikea-aikaisen paineistamisen ohella vaatimuskin; kirvesrinnat ohittavat passiiviset trapit helposti.
22:20
Rasvattu Tappara
Kaksi edellistä Ilves–Tappara-peliä ovat osoittaneet, että Ilves pystyy hyvänä päivänä haastamaan ja voittamaankin Tapparan. Nekin pelit ovat toisaalta osoittaneet joukkueiden eron: Tappara on tasaisempi kone, kun taas Ilveksen on pystyttävä hyödyntämään otteluissa lyhyemmät hetkensä.
Viimeksi Ilveksellä oli Tapparaa vastaan paras kontrolli ja maltti avauserässä. Toisessa erässä johtoasemassa henkinen paine alkoi jo näkyä kiekollisena hätäisyytenä, ja kolmas erä oli joukkueelta silkkaa puolustustaistelua.
Ilveksen nuorten pelaajien kiekollinen ja kiekoton suoritustaso on heitellyt laadukkaasta pelin rakenteesta huolimatta liikaa erien ja otteluiden välillä. Kirvesrintojen peli on sen sijaan pysynyt yleensä 60 minuuttia melko rasvatusti kasassa.
Vaikka Ilves ja Tappara ovat kumpikin pelaajistoltaan melko tasaisia joukkueita, Tappara-pelaajien perussuoritustaso on muutaman pykälän Ilvestä korkeammalla – Ilveksellä ei ole mainittavasti SM-liigan eliittiyksilöitä.
Seuraa näitä pelaajia
Yksi Ilves-kauden pirteimmistä esiintyjistä on ollut 21-vuotias hyökkääjä Juho Liuksiala, joka on ollut kahdessa edellisessä Tappara-kohtaamisessa joukkueensa kuumimpia pelaajia. Tämän kauden 19 liigapelissään tehot 7+3=10 naputtanut Liuksiala iski kahdessa edellisessä Tampereen keskinäisessä yhteensä kolme maalia.
Liuksiala on pienikokoinen mutta liukasliikkeinen hyökkääjä, joka on pelannut useimmin ketjussa, jossa toisella laidalla viilettää yhdysvaltalainen Jerry D'Amigo (kauden tehot 6+11=17).
D'Amigon ja Liuksialan yhteispeli on toiminut mallikkaasti, vaikka keskushyökkääjä onkin välissä vaihdellut. Kiekollisesti kyvykkäämpi D'Amigo luo useammin peliä, kun taas Liuksiala etsii useammin sähäkästi vapaata paikkaa ja viimeistelee hyökkäyksiä.
Tapparalta voi nostaa tasaisuutensa myötä esiin esimerkiksi kapteeni Jukka Peltolan, joka nappasi kaikissa viime viikon kolmessa ottelussa tililleen syöttöpisteen.
Peltola on malliesimerkkejä joukkuetta kannattelevasta työteliäisyydestä. Peltola hoitaa velvoitteensa tunnollisesti kahteen suuntaan ja lyö itsensä karvausvaiheessakin täysillä likoon.
Peltolan plus/miinus-saldo on Alexander Bonsaksenin (+16) jälkeen kirvesrintojen toiseksi paras. Puolustusvelvoitteiden hoitamisen ohessa on syntynyt tehojakin: pelinrakentelun taitava Peltola (9+22=31) majailee koko liigan pistepörssissä kahdeksantena.
SM-liiga tiistaina:
Kokoonpanoihin pääset ottelua klikkaamalla. MTV Sport seuraa klo 18.30 alkavan kierroksen tapahtumia hetki hetkeltä.