Ilmastokommentti: Onko kriittinen piste jo ylitetty? Epätodennäköiset uhkakuvat toteutuvat, mutta tavoitteista lipsutaan kilvan

2:01img
Julkaistu 29.08.2018 13:28
Toimittajan kuva
Päivi Mäki-Petäjä

paivi.maki-petaja@mtv.fi

@pmakipetaja

Grönlannin pohjoisen rannikon jääpeite on huvennut, vaikka sitä on pidetty vakaana. Grönlannin pohjoisosissa jäätikkö on ollut paksumpaa kuin muualla arktisilla alueilla ja sen takia on uskottu, että sulaminen ei kohdistu sinne. Kevään lämpimät etelätuulet kuitenkin sulattivat jään, kirjoittaa MTV Uutisten ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä.

Alppien suurin jäätikkö, Sveitsissä sijaitseva Aletsch sulaa paljon odotettua nopeammin, jopa 50 metriä vuodessa. Sen pelätään sulavan kokonaan tällä vuosisadalla. Yksi syy sulamiseen on jäätikön pinnalle laskeutuva musta hiili.

Monissa uutisissa kerrotaan, että ilmastonmuutos etenee vielä nopeammin kuin tutkijat ovat osanneet aavistaa. Monet epätodennäköisinä pidetyt uhkakuvat ovat toteutuneet.

Lämpöennätyksiä, metsäpaloja, tulvia

Muutenkin ilmastoon liittyviä uutisia on riittänyt. Takana on poikkeuksellisen lämmin kesä ja lukuisia kokemuksia äärimmäisistä sääilmiöistä.

Lue myös:

Tätä surullisempaa todistetta ilmastonmuutoksesta tuskin löytyy: Pikimusta saaste sulattaa Alppien suurinta jäätikköä ennätysvauhtia

Lämpöennätykset, metsäpalot, tulvat ja myrskyt antavat esimakua siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan.

Yksittäisen kesän sääolot eivät tosin ole suoraan ilmastonmuutoksen syytä ja vaihtelevia säitä saadaan jatkossakin. Ensi kesä saattaa olla vaikka poikkeuksellisen kylmä ja sateinen.

Silti ilmastonmuutos etenee. Äärimmäisiä sääilmiöitä tulee eteen kiihtyvällä tahdilla.

Ilmastomuutoksen torjunta polkee paikallaan

Voisi kuvitella, että ilmastonmuutoksen torjunta olisi nyt maailmanpolitiikan ykkösaihe, johon valtionjohtajat kilvan etsisivät ratkaisuja. Mutta ei, ilmastonmuutoksen torjunta polkee paikallaan.

Pahin ei ehkä kuitenkaan tapahdu tällä vaalikaudella ja radikaaleja ratkaisuja vaativa ongelma on helppo sivuuttaa.

Pariisin ilmastosopimus meillä on, mutta valtioiden lupaamat toimet eivät riitä läheskään pysäyttämään ilmaston lämpenemistä tavoitteena olevaan kahteen asteeseen.

Lisää kunnianhimoa tarvittaisiin, mutta näyttääkin siltä, että monet ovat valmiita lipsumaan entisistäkin tavoitteista.

Maat luopuvat kilvan tavoitteistaan

Esimerkiksi Saksa on ilmoittanut, ettei se saavuta itse asettamaansa päästövähennystavoitetta. Maan piti vähentää päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Luku on jäämässä 32 prosenttiin.

Australian pääministeri Malcom Turnbull ilmoitti viime viikolla, että maa luopuu päästövähennystavoitteistaan. Australia poisti lakiehdotuksesta kohdan, jossa energia-alaa vaadittiin leikkaamaan kasvihuonepäästöjään 26 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välinpitämätön asenne ilmastonmuutoksen uhkaan houkuttelee myös muita laiminlyömään ilmastonmuutoksen torjunnan.

Onko kriittinen piste jo ylitetty?

Tutkijat ovat pitkään varoitelleet kriittisestä pisteestä tai käännekohdasta, jonka jälkeen ilmastonmuutosta ei voida enää pysäyttää. Kukaan ei kuitenkaan tarkkaan tiedä, missä tuo piste sijaitsee.

Onko se kenties kohta, jossa ilmasto on lämmennyt kaksi astetta? Vai onko tuo piste mahdollisesti jo ylitetty? Se saadaan selville vasta jälkikäteen, kun kriittinen piste on jo ylitetty.

Välillä mieleen hiipii ajatus, että mitä jos olemmekin jo tiellä, mistä ei ole paluuta? Seurauksia ei tohdi edes ajatella.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa