Yli 20 000 sähköasiakasta on ollut tänään edelleen ilman sähköjä lauantain Hannes-myrskyn takia. Vikoja on erityisesti Länsi-Suomessa.
Sähköjohtoja on kaivettu ahkerasti maan alle viimeisen 15 vuoden aikana. Tämän maakaapeloinnin avulla sähkövaurioita on pyritty välttämään myrskyolosuhteissa.
Kaikkia sähköjohtoja ei ole tarkoitus kaivaa maan alle, mutta Hannes-myrsky muistutti jälleen siitä, että laajat sähkökatkot ovat yhä mahdollisia kovissa myrskyissä.
Energiateollisuuden ylläpitämä sähkökatkokartta kertoo, että tänäänkin tuhannet ovat olleet vailla sähköjä erityisesti Pohjanmaalta aina Varsinais-Suomeen ulottuvalla alueella läntisessä Suomessa.
Suurissa taajamissa vikoja ei juuri ole, sillä korjattavaa löytyy vielä erityisesti haja-asutusalueilla ja saarissa. Todennäköisesti ilman sähköä on nyt ennemmin kesämökkejä kuin vakituisia asuntoja.
Myrskytuhojen laajuutta on hieman vähentänyt se, että Suomessa on kaivettu sähkölinjoja maan alle. Kotitalouksiin johtavista pienjännitelinjoista yli puolet on maakaapeloitu. Energiateollisuuden vuonna 2024 julkaisemien tietojen perusteella pienjännitelinjoista noin 56 prosenttia eli noin 144 000 kilometriä on maakaapeloitu. Keskijännitelinjoista 42 prosenttia eli noin 66 000 kilometriä on maakaapeloitu.
Maakaapelointi jatkuu edelleen, sillä laki edellyttää, ettei myrsky saa katkoa sähköjä yli 36 tunniksi haja-asutusalueella vuodesta 2036 eteenpäin.
Asemakaava-alueella aikarajaksi tulee kuusi tuntia.
Siirtohinnat kiukuttaneet
Maakaapelointi on kallista ja on nostanut sähkön siirtohintoja kuluttajille. Siirtohintojen nousu on kiukuttanut monia kuluttajia, vaikka itse sähkön myyntihinnat ovat Suomessa kansainvälisesti verrattuna edullisia.
2000-luvun aikana siirtohintojen keskiarvot ovat Energiaviraston tilastojen mukaan jopa yli kaksinkertaistuneet.
Nykyisin kuluja tulee maakaapeloinnin ohella myös siitä, että yhteiskunta sähköistyy. Sähköautojen, tuulivoiman ja aurinkovoiman yleistyminen johtaa siihen, että sähköverkkoja on vahvistettava.
Samalla kuluttajien saama palvelu on parantunut, sillä esimerkiksi omaa sähkön käyttöä pystyy seuraamaan tarkasti.
Viimeisen vuoden aikana nousua ei ole kuitenkaan juuri tapahtunut.
Suomi oli Euroopan kolmanneksi halvin
Sähkö oli kuluneena vuonna Euroopan kolmanneksi edullisinta, kertoo energiayhtiö Helen tiedotteessaan.
Pörssisähkön verollinen keskihinta oli Suomessa tänä vuonna noin 5,1 senttiä kilowattitunnilta. Tätä halvempaa sähköä oli ainoastaan vesivoimavaltaisilla Ruotsin ja Norjan hinta-alueilla.
Kuluneen vuoden korkein kuukausihinta osui elokuulle, jolloin verollinen keskihinta oli 6,9 senttiä kilowattitunnilta.
Elokuussa hintoja nosti Loviisa 2 -ydinvoimalan vuosihuolto, heikohko tuulivoiman tuotanto sekä Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien huoltotoimenpiteet.
Kuluneen vuoden alhaisin sähkön keskihinta nähtiin toukokuussa, jolloin kuukauden keskihinta oli vain 2,29 senttiä kilowattitunnilta.
Pörssisähkön arvonlisäverollinen keskihinta laski tänä vuonna hieman vuodesta 2024, jolloin se oli 5,68 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden 2024 korkein keskihinta osui tammikuulle, jolloin pörssisähkö maksoi keskimäärin 13,2 senttiä kilowattitunnilta.