Suomen menestyslaji yhdistetty on vaarassa pudota olympialaisten ohjelmasta ensi kuussa järjestettävien Milano-Cortinan kisojen jälkeen. Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen on uhkakuvasta huolissaan.
Yhdistetyssä on mitelty olympiamitaleista Chamonix'n avauskisoista ja vuodesta 1924 lähtien. Ensi kuussa Italiassa käynnistyvien olympialaisten jälkeen pitkä perinneputki uhkaa kuitenkin katketa.
Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen, joka toimi yhdistetyn Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2012–2022, kertoo MTV Urheilulle, että päätös tulevaisuudesta tehdään jo piakkoin. Hän oli keskustellut asiasta Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n yhdistetyn kilpailujohtajan Lasse Ottesenin kanssa hiljattain.
– Ottesenin tiedon mukaan Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) tekee tämän lajipäätöksen kesäkuun alussa. Tämä koskee nimenomaan Ranskassa vuonna 2030 pidettäviä olympialaisia, Kukkonen selvittää.
– Jos yhdistetty otetaan mukaan, siellä kilpailevat sekä miehet että naiset. Jos ei, niin laji on kokonaisuudessaan ulkona.
Naiset eivät ole koskaan kilpailleet yhdistetyssä viiden renkaan kisoissa. Miehetkin mittelivät pitkään ainoastaan normaalimäen kisan. 1980-luvun lopussa kisamäärä tuplaantui ja kasvoi kolmeen vuosituhannen alussa. Milano-Cortinassa käydään normaali- ja suurmäen kisat sekä joukkuekilpailu.
Kytkös muihin hiihtolajeihin
Suomella on yhdistetyssä pitkät perinteet. Vuosituhannen vaihteessa jatkoa aiemmalle arvokisa- ja maailmancup-menestykselle toivat muun muassa Samppa Lajunen, Jaakko Tallus, Hannu Manninen ja Jari Mantila.
Tämän jälkeen esiin astuivat erityisesti Anssi Koivuranta, Ilkka Herola ja Eero Hirvonen. Heistä Herola on mitalipotentiaalinen urheilija myös ensi kuussa Italiassa.
Hiljattain Suomi on alkanut menestystä myös naisten yhdistetyssä. Erityisesti 18-vuotias Minja Korhonen on noussut uudelle tasolle – väkevimpänä esimerkkinä kolmen palkintosijan suora Otepään maailmancupissa viikko sitten.
Lue myös: Suomi-hiihdossa jysähti uniikki temppu – supertalentti murtautumassa olympialaisiin poikkeusreittiä: "En kyllä uskonut"
Työnsä puolesta Suomessa huolta kaikista kolmesta pohjoismaisesta hiihtolajista, eli maastohiihdosta, mäkihypystä ja yhdistetystä, pitävä Kukkonen spekuloi seurauksilla, joita yhdistetyn pudottaminen olympialaisista synnyttäisi.
– Olisihan se karmea isku, jos näin kävisi.
– Se olisi isku kaikille pohjoismaisille hiihtolajeille. Siellä on paljon talouteen ja suorituspaikkoihin liittyviä kytköksiä näiden kolmen lajin kesken esimerkiksi tapahtumanjärjestämisessä, Kukkonen avaa mainiten Suomesta muun muassa Rukan ja Lahden maailmancup-paikkakunnat.
Kukkosen mukaan yhdistetyn osalta on tehty kaikki, jotta laji olisi esillä, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä KOK tulee päättämään kesällä. Vaikka olympialaiset ovat vain neljän vuoden välein, niiden statusarvo on edelleen hyvin merkittävä.
– Alkaisiko se olympialaisista pudottaminen näkyä tv-sopimuksissa ja yhteistyökumppanuuksissa? Siinä se näkyisi varmasti, että yhdistetty putoaisi opetus- ja kulttuuriministeriön tuilta pois. Se tuki on ollut aika merkittävä, sellaiset 20–30 prosenttia kokonaisbudjetista. Jos näin kävisi, lajin valmentautumista pitäisi lähestyä aika uudella tavalla. Se rahasumma pitäisi kompensoida jostakin tai sitten pienentää toimintaa, Kukkonen selvittää.
"Silloin ollaan väärällä tiellä"
Kukkonen tiedostaa sen, että urheilun ja olympialaisten evoluutioon kuuluu suosiotaan menettäneiden lajien aseman puntaroiminen.
Hän kuitenkin toteaa hieman ärtyneenä KOK:n olevan muutoshalukkuudellaan todennäköisesti vain rahan perässä. Kukkonen haluaisi KOK:n vaalivan myös urheilullisuutta ja perinteitä.
– Jos yhdistetty pudotettaisiin, niin löytyisikö sille reittiä takaisin olympialaisiin? Pikkuisen skeptinen olen sen suhteen. Kyllä lähtökohta on, että se pitäisi pystyä keinolla millä hyvänsä säilyttämään siellä, Kukkonen arvioi.
Tässä kohtaa hän nostaa esiin Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtajan Sebastian Coen viimesyksyiset puheet maastojuoksun ja cyclocrossin mahdollisesta nostamisesta vuoden 2030 talviolympialaisten ohjelmaan. Lisäksi sisälajeista judoa on väläytelty mukaan. Coen mielestä muutokset avaisivat myös Afrikan maille menestysportin talvikisoihin.
Tämä kaikki saattaisi tapahtua muun muassa yhdistetyn kustannuksella.
– Mielestäni silloin ollaan väärällä tiellä, jos tällaisia kesälajeilta maistuvia lajeja aletaan ehdottaa talviolympialaisiin, Kukkonen summaa jämäkästi.