Hallituksen keskiviikkoiseen tiedotustilaisuuteen oli ladattu suuria odotuksia, eikä niitä suinkaan vähentänyt se, että infoa edeltänyt kokous kesti peräti kuusi tuntia. Itse tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin sooloesitys tarjosi näkökulmasta riippuen todella vähän tai sitten varsin paljon, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Hallituksen maratonkokous antoi odottaa konkreettisia päätöksiä tulevasta, siis siitä, miten koronarajoituksia puretaan ja miten Suomi ja suomalaiset pääsisivät vähitellen palaamaan normaalielämään.
Toisin kävi. Oikeastaan ainut konkreettinen uusi tieto oli se, että suuret yleisötapahtumat kielletään heinäkuun loppuun asti. Kaikki muut kiellot kokoontumisrajoituksineen jatkuvat kuten tähän asti. Vappu on peruttu, ja niin on koko joukko muitakin suosittuja tapahtumia.
Näennäisestä ohuudesta huolimatta Marinin lukemassa valtioneuvoston tiedotteessa oli myös painavampi viesti: strategiaa taudin torjunnassa muutetaan, ja samalla rajoituksia voidaan purkaa.
”Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Kaikista rajoitustoimista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on yhä vakava”, tiedotteessa sanotaan.
Viesti antaa toivoa, jota tähän asti on puuttunut.
Lue myös: Ilkka Ahtiaisen kommentti: Totuuden hetki lähestyy Suomessakin – yhteiskunta ei kestä pysähdystilaa loputtomiin
Talousromahduksen torjunta odottaa vapun jälkeistä aikaa
Konkreettisia toimia joudutaan silti odottamaan vapun yli, sillä valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman ministeriöiden kansliapäälliköistä koostuvan niin sanotun exit-työryhmän suositukset valmistuvat 1. toukokuuta. Hallitus puolestaan tekee ratkaisunsa työryhmän työn pohjalta 3. toukokuuta.
Yksi asia, koulujen mahdollinen avaaminen, on määrä ratkaista jo ensi viikolla.
Kysymyksiä jäi siis ilmaan paljon: Tullaanko yli 10 hengen kokoontumiset sallimaan? Voidaanko ravintolat avata? Saako konsertteja järjestää? Pääsevätkö lapset ja nuoret harrastuksiinsa? Päästäänkö palloilusarjoja pelaamaan?
Nämä päätökset ja niiden aikataulut ovat ratkaisevia, kun puhutaan akuutista, yhä pahemmaksi käyvästä uhasta, joka kohdistuu Suomen talouteen ja suurten ihmisjoukkojen toimeentuloon. Suomen Pankki lisäsi keskiviikkona painetta kattilaan julkistamalla skenaarion suoraan helvetin porteilta: Suomen talous saattaa tänä vuonna supistua jopa 13 prosenttia.
Nyt kysytään, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu
Tähän asti hallitus on suostunut lähestymään koronastrategiaansa vain terveyden ehdoilla. Keskiviikkonakin pääministeri kertasi, kuinka hyvin virusepidemian rajaamisessa on onnistuttu. Tautitapauksia on siedettävä määrä, tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut lähelläkään ylärajaa eikä vainajia ole paljon – ei edes kaikkein iäkkäimpiä ja heikkokuntoisimpia, joiden hengelle koronavirus aidosti on suuri uhka.
Toistaiseksi vielä yhdessäkään hallituksen ulostulossa ei ole puhuttu siitä, miten saavutukset ikäihmisten ja muiden riskiryhmien terveyden suojelemisessa suhteutuvat siihen, mitä samaan aikaan on tapahtunut muualla yhteiskunnassa. Yt-neuvottelujen piirissä olevien ihmisten määrä lähestyy puolta miljoonaa, ja erilaiset hiljaiset signaalit kertovat pahoinvoinnin lisääntymisestä perheissä samalla kun toimeentulo on uhattuna.
3. toukokuuta hallitus toivottavasti ottaa ensi kertaa aidosti kantaa siihen, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu. Myös itsekriittiselle strategian arvioinnille on sijaa. Niin tärkeää kuin kansalaisten terveyden suojeleminen onkin, siitä ei saa tulla poliittista mantraa, joka estää järkevän päätöksenteon kansalaisten suuren enemmistön tulevaisuudesta.