Jokainen suomalainen tavallisesta työntekijästä yritysjohtajaan, koululaisesta eläkeläiseen, haluaisi vastauksen yhteen ja samaan kysymykseen: kuinka pitkäkestoiseen poikkeustilaan meidän täytyy varautua?, kirjoittaa MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Sanotaan se nyt tässä vielä kerran, vaikka se on sanottu moneen kertaan: Suomen valtiovallan voimassa oleva strategia pandemiasta selviytymiseen on tasata tautihuippua. Tavoitteena on estää terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittuminen tai peräti romahdus. Siis suomeksi sanottuna estää se, ettei hoidettavia tule kerralla niin paljon, ettei kaikkia pystytä enää hoitamaan.
Suomen hallitus on valmistellut uusia lisärajoituksia, mikä osoittaa, että aiemmin valitusta selviytymisstrategiasta pidetään yhä kiinni. Tautihuippua siis yritetään edelleen tasata.
Ulospäin syntyy vahva vaikutelma, että päätöksentekoa ohjaa ennen muuta terveydenhuollon näkökulma. Se on ymmärrettävää, sillä yksikään terveydenhuollon ammattilainen eikä yksikään poliitikko halua syytöstä välinpitämättömyydestä sairastuneita kohtaan.
Valitulla strategialla eli tautihuipun tasaamisella maan poliittiset päättäjät pelaavat aikaa. Mutta ongelmana on, ettei julkisuuteen haluta kertoa, kuinka kauan aikaa pelataan.
Jokainen suomalainen tavallisesta työntekijästä yritysjohtajaan, koululaisesta eläkeläiseen, haluaisi vastauksen yhteen ja samaan kysymykseen: kuinka pitkäkestoiseen poikkeustilaan meidän täytyy varautua? Kuinka pitkään normaali elämä, normaali ihmisten välinen kanssakäyminen, pidetään rajoitettuna?
Tieto on olennainen, koska se auttaisi sopeutumisessa sekä yksilö- että yritystasolla. Henkisesti merkitys on erityisen suuri. Edes summittainen arvio antaisi toivoa.