Ilkka Ahtiaisen kommentti: Totuuden hetki lähestyy Suomessakin – yhteiskunta ei kestä pysähdystilaa loputtomiin

10:37
Näin Sanna Marin kertoi MTV Uutisille Suomen koronatilanteesta MTV:n Uutisextrassa 21.3. Hänen hallituksensa on päätettävä, kuinka pitkään poikkeustila jatkuu.

Jokainen suomalainen tavallisesta työntekijästä yritysjohtajaan, koululaisesta eläkeläiseen, haluaisi vastauksen yhteen ja samaan kysymykseen: kuinka pitkäkestoiseen poikkeustilaan meidän täytyy varautua?, kirjoittaa MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen.

Sanotaan se nyt tässä vielä kerran, vaikka se on sanottu moneen kertaan: Suomen valtiovallan voimassa oleva strategia pandemiasta selviytymiseen on tasata tautihuippua. Tavoitteena on estää terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittuminen tai peräti romahdus. Siis suomeksi sanottuna estää se, ettei hoidettavia tule kerralla niin paljon, ettei kaikkia pystytä enää hoitamaan.

Suomen hallitus on valmistellut uusia lisärajoituksia, mikä osoittaa, että aiemmin valitusta selviytymisstrategiasta pidetään yhä kiinni. Tautihuippua siis yritetään edelleen tasata.

Ulospäin syntyy vahva vaikutelma, että päätöksentekoa ohjaa ennen muuta terveydenhuollon näkökulma. Se on ymmärrettävää, sillä yksikään terveydenhuollon ammattilainen eikä yksikään poliitikko halua syytöstä välinpitämättömyydestä sairastuneita kohtaan.

Valitulla strategialla eli tautihuipun tasaamisella maan poliittiset päättäjät pelaavat aikaa. Mutta ongelmana on, ettei julkisuuteen haluta kertoa, kuinka kauan aikaa pelataan.

Jokainen suomalainen tavallisesta työntekijästä yritysjohtajaan, koululaisesta eläkeläiseen, haluaisi vastauksen yhteen ja samaan kysymykseen: kuinka pitkäkestoiseen poikkeustilaan meidän täytyy varautua? Kuinka pitkään normaali elämä, normaali ihmisten välinen kanssakäyminen, pidetään rajoitettuna?

Tieto on olennainen, koska se auttaisi sopeutumisessa sekä yksilö- että yritystasolla. Henkisesti merkitys on erityisen suuri. Edes summittainen arvio antaisi toivoa.

Päätöksenteko huutaa talouden näkökulmaa

Pandemiassa ei Suomessakaan enää pariin viikkoon ole ollut kyse pelkästään terveydenhuollosta. Tästä syystä julkista keskustelua, mukaan lukien poliittisten päättäjien viestintä, ei pitäisi käydä pelkästään terveysviranomaisten ehdoilla.

Suomen talouselämän vaikuttajat ovat toistaiseksi olleet hiljaa. Soraääniä ei ole kuulunut, missä on sekä hyvät että huonot puolensa.

Hyvä puoli on se, että näin on korostettu yksituumaisuutta hädän hetkellä. Energia on suunnattu akuuttiin selviytymiseen oli kyse sitten palkansaajien, kotitalouksien tai yritysten tukemisesta.

Huono puoli on se, että ratkaiseva kysymys on jäänyt pimentoon: kuinka kauan Suomen kansantalous kestää nykyisen kaltaisen pysähdystilan?

Kaikkialla Euroopassa näin ei ole. Saksan talousneuvoston (Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung) johtava ekonomi Lars Feldantoi muutama päivä sitten Welt am Sonntag -lehdelle haastattelun, joka kannattaisi käydä huolella läpi myös Suomessa.

– Epäilen suuresti, että kestämme pysähdystilaa kolmea kuukautta enempää, hän sanoi.

Feldin mielestä viimeistään toukokuussa lääketieteellinen strategia pitää miettiä uusiksi.

– Jossain vaiheessa meidän täytyy siirtyä yksilökohtaiseen eristämiseen. Sitten liikkeet pitää avata, ja karanteeniin jäävät vain ne, jotka ovat saaneet taudin tai kuuluvat riskiryhmään, Feld jatkoi.

Näin siis Saksassa, Euroopan talousmahdissa. Kolme kuukautta on maksimi.

Rajoitusten purkaminen vaatii kovaa pokkaa

Olisi ihme, jollei valitun strategian muuttamisen hetki lähesty Suomessakin päivä päivältä. Jos on rajoitustoimista päättäminen vaatinut hallitukselta kovaa pokkaa, vielä kovempaa edellyttää uusi tilannearvio ja sen vaatimat korjausliikkeet – käytännössä liikkumista ja elinkeinoelämää koskevien rajoitusten purkaminen.

Vaakakupissa ovat nimittäin asiat, jotka eivät samaan puntariin edes kuuluisi: ihmisten terveys ja taloudellinen selviytyminen.

Hallituksen viisikko Anna-Maja Henrikssonia lukuunottamatta on liian nuori muistaakseen 1990-luvun laman ja sen seuraukset. Ehkä he kuitenkin ovat kuulleet laman valtavista ja pitkäkestoisista inhimillisistä seurauksista: pitkäaikaistyöttömyydestä, alkoholismista, mielenterveysongelmista, rikkoutuneista perheistä. Jotkut suomalaiset maksavat 30 vuoden takaisen laman laskua yhä.

Juuri tästä syystä hallituksen pitää uskaltaa jossain vaiheessa sanoa: meidän on vähitellen siirryttävä kohti normaalia silläkin uhalla, että aivan kaikkia sairastuneita ei voida pelastaa.

Kirjoittaja on MTV Uutisten uutispäätoimittaja

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja