Ilkka Ahtiaisen kommentti: Maanpuolustustahto syöksyi alas – nyt kaivataan hyviä selityksiä

Torstaina julkaistun MTS:n kyselyn hätkähdyttävin tulos koskee maanpuolustustahtoa. Kun sitä mittaava prosenttiluku on 1990-luvun alusta lähtien ollut 70–80 prosenttia ja jopa 80:n yli, nyt tuli roima pudotus. Tulos on ikävä yllätys kaikille maanpuolustushenkisille suomalaisille, mutta myös 100-vuotisjuhliaan viettävälle puolustusvoimille, kirjoittaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen.

Enää 66 prosenttia suomalaisista vastasi kyllä tähän klassikkokysymykseen: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

Vielä vuosi sitten lukema oli 72. Vaikka kuinka tunkisi, muutos ei mahdu virhemarginaaliin, joka tutkimuksessa on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vaikuttaako tasa-arvokeskustelu?

Mitä tuloksesta pitäisi ajatella? Tapahtuiko nyt käänne? Viekö trendi alaspäin, sillä maanpuolustustahdon notkahdus näkyy ennen kaikkea nuorten ikäluokkien lukemissa?

Maallikolle ensimmäinen mahdollinen selitys tulee mieleen uutisista, joita viime vuosina on taajaan saatu lukea. Aiempaa useampi nuori mies karsiutuu armeijasta jo kutsuntavaiheessa, syynä fyysiset tai henkiset ongelmat.

Samaan aikaan armeija on juuttunut taisteluun varusmiespalveluksen keskeyttämisprosenttien kasvua vastaan. Viivytystaistelun loppu ei ole näkyvissä, ja tulos on epävarma.

Nykyvarusmiehet jakaantuvat yhä selvemmin kahteen kastiin: niihin, joiden kunto ei kestä marssia edes ilman reppua ja toisaalta kovakuntoisiin urheilullisiin nuoriin miehiin ja naisiin.

Yksi mahdollinen selitys on myös yhteiskunnan joka alueelle tunkenut keskustelu yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta: miksi varusmiespalvelus on pakollinen vain miehille? Miksi armeijaan ei oteta vain niitä, jotka sinne oikeasti haluavat?

Osa nuorista on ehkä herkistynyt keskustelulle, jota on käyty kansalaispalveluksesta, eräänlaisesta siviili- ja asepalveluksen hybridistä, joka koskisi sekä naisia että miehiä.

Tuloksissa hämmentävä ristiriita

Nyt julkaistussa tutkimuksessa on eräs hämmentävä ristiriita.

Samaan aikaan kun aiempaa selvästi harvempi suomalainen katsoo, että maata pitäisi puolustaa joka tilanteessa aseellisesti, henkilökohtainen valmius osallistua maanpuolustukseen on entisellä erittäin korkealla tasollaan, yli 80 prosentissa.

Erona näissä kahdessa kysymyksessä on, että jälkimmäisessä ei aseista puhuta mitään. Yhteenvetona: suomalaisten ylivoimainen enemmistö on valmis auttamaan maanpuolustuksessa, ei siis kuitenkaan välttämättä rynnäkkökivääri kädessä.

Tähän tulokseen olisi helppo takertua ”ei syytä huoleen” -hengessä.

Mutta aseellisen maanpuolustusinnon hiipuminen on signaali, joka epäilemättä antaa pontta sekä maanpuolustusväelle että armeija- ja asevelvollisuuskriitikoille.

Ensimmäinen, selvästi isompi, joukko suomalaisia alkaa nyt pohtia, miten aseellisen maanpuolustuksen merkitystä voitaisiin kirkastaa nuorisolle. Mutta myös kriitikot saavat vettä myllyynsä ja intoa järjestelmän kyseenalaistamiselle.

Aivan varmaa on, että ensi vuonna julkaistavan tutkimuksen tuloksiin kohdistuu poikkeuksellinen mielenkiinto: jatkuuko lasku vai tasaantuuko tilanne?

Vuoden päästä tulee muuten kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Hyökkäyksestä Suomeen ja taistelusta, jonka lopputulos sodan alkaessa oli perin epävarma.