Älykiväärejä ja lintuagilityratoja: Varusmiesten uusi droonikoulutus pursuaa mitä erikoisempia yksityiskohtia
1:51Katso myös uutisjuttu aiheesta.
Julkaistu 58 minuuttia sitten(Päivitetty 53 minuuttia sitten)
MTV UUTISET – STT
Maavoimien komentajan Pasi Välimäen mukaan Suomi ei ole vielä droonitoiminnan aallonharjalla, mutta pyrkii sinne.
Ukrainan sodassa merkityksensä osoittaneet droonit ovat tulossa vauhdilla osaksi suomalaisten varusmiesten arkista koulutusta.
Kokeilujaksojen jälkeen kouluttaminen valikoiman kevyessä päässä olevilla aseistetuilla mikrolennokeilla käynnistyy Maavoimien kaikissa joukko-osastoissa ensi vuonna.
Kevyistä lennokkijärjestelmistä on tarkoitus tulla osa joukkueen ja komppanian tulitukea ja tiedustelua. Koulutukseen tuodaan myös mukaan uusia kykyjä havaita ja torjua drooniuhkaa.
Uutta kalustoa ja koulutusta esiteltiin medialle tiistaina Niinisalossa, jossa sää oli lähes täydellinen esimerkki suomalaisten olosuhteiden asettamista haasteista lentotoiminnalle: heikosti valoa, pilviä matalalla, paljon kosteutta ilmassa. Valikoimasta jäi puuttumaan vain jäätäminen.
Henkilökunnan koulutuksessa pienehkö nelikopteri lähestyi vauhdilla metsän laidasta ja törmäsi viholliskohdetta esittäneeseen rakennelmaan. Perässä seurasi välittömästi toinen drooni, joka surrasi yläpuolella todentaen osuman ja pudotti vielä varmistukseksi kranaattia esittäneen möhkäleen perään.
Siellä se drooni pörrää.Lehtikuva
Muutos on tapahtunut nopeasti. Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Pasi Välimäen mukaan kaikki Niinisalossa esitelty on rakennettu noin vuoden kuluessa. Kiire on, mutta samalla pitää varoa hankkimasta vanhentuvaa tai muuten epäkelpoa kalustoa varastoon.
– Muutosten pitää olla sellaisia, että ne on helppo viedä käytäntöön, jotta kykenemme säilyttämään valmiuden, Välimäki tiivistää.
Kenraalin mukaan Suomi ei ole drooniulottuvuudessa ensimmäisellä aallonharjalla, vaan vastaa nousemassa sinne. Toistaiseksi Puolustusvoimilla on käytössään drooneja määrä, jota Välimäki tyytyy kuvailemaan sanalla "riittämätön".
Kameran välittämän kuvan avulla ohjattavista FPV (first person view) drooneista aivan pienimmillä lennettiin Niinisalon mediapäivässä sisätiloissa läpi putkien ja renkaiden. FPV-lasit silmillä istuvien varusmiespilottien koulutukseen rakennettu sokkelo muistuttaa jonkinlaista pikkulintujen agilityrataa.
Lehtikuva
Varusmiespalveluksen jälkeen sopimussotilaaksi siirtynyt kersantti Suvi Satama vakuuttaa, ettei droonipilotiksi tarvitse olla videopeliharrastaja.
– Itsekin lähdin tähän ihan nollapohjalta ja olen oppinut tämän vuoden aikana kaiken sen, minkä tiedän lennokeista, nyt jo kouluttajaksi edennyt Satama kertoo.
Videopelikokemus voi hänen mukaansa auttaa siinä, että silmän ja käden koordinaatio on jo valmiiksi harjaantunut. Helpoksi dronen lennättämistä ei Sataman mukaan voi kuvailla.
– Tämä on tosi monipuolinen kokonaisuus, joka on vaatinut todella paljon aikaa omaksua ja oppia virheiden kautta, Satama kertoo.
Ukrainasta on opittu myös se, että FPV-lennokkien lennättäjät ovat viholliselle haluttuja kohteita. Pilottikoulutuksessa olevista useimmat eivät esiinny julkisuudessa kasvoillaan tai nimillään.
"Kyvykkyyksiä nousee kuin sieniä sateella"
Droonit kehittyvät tahtia, jossa ei puhuta perinteisempien sotakalustohankintojen tapaan vuosista vaan kuukausista. Samaa koskee vuorovaikutteisesti myös keinoja havaita ja torjua lentävää uhkaa.
Ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelaisen mukaan Suomen omia kehitysohjelmia käynnistettäessä noin neljä vuotta sitten ei tiedossa vielä juurikaan ollut erityisiä lennokkien torjuntasuorituskykyjä.
– Tällä hetkellä uusia kyvykkyyksiä nousee kuin sieniä sateella, Nokelainen kuvailee.
Omasuojaan tehtyjen hankintojen perusteella tulevista suomalaisvarusmiehistä monet saavat jatkossa tehdä tuttavuutta muun muassa yksittäisen taistelijan mukanaan kantaman dronen havaitsemislaitteen kanssa. Laitteen on valmistanut suomalainen Sensofusion.
Lisäksi rynnäkkökivääreihin on hankittu erityisesti droonien torjuntaan sopivia israelilaisvalmisteisia älytähtäimiä.
– Kun tähtäät lennokkiin, niin se muodostaa ennakkopisteen eli käytännössä kertoo ampujalle, että sinun pitää apua näin etäälle siitä, että luoti osuisi, Nokelainen kuvailee.
Tällainen älykivääri on suunniteltu lennokkien alasampumiseen.Lehtikuva
Valtavan nopeasta kehityssyklistä huolimatta Nokelainen uskoo uusien laitteiden olevan käytössä vähintään joitakin vuosia, varsinkin kun niiden ohjelmistoja on mahdollista päivittää.
Droonien torjumisen ohella vähintään yhtä tärkeää on niiltä suojautuminen ja siinä keinot ovat monesti vanhoja tuttuja maahan kaivautumisesta alkaen. Mutta jotain uutta on myös tällä rintamalla:
– Meillä on otettu varusmiesten kanssa naamioverkkojen lisäksi käyttöön myös droonintorjuntaverkkoja, Nokelainen kertoo.
