Suomalaiset eivät halua luopua nykyisestä asevelvollisuudesta

Maanpuolustustahdon ja yleisen asevelvollisuuden suosion laskusta huolestuneet saivat keskiviikkona huokaista helpotuksesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden kyselyssä alaviistoon osoittaneet käyrät olivat kääntyneet taas ylöspäin.

Valmius puolustaa Suomea myös asein kaikissa tilanteissa toipui viime vuoden pudotuksesta vain pari prosenttiyksikköä 68 prosenttiin. Se riitti saamaan puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) tyytyväiseksi ja toivomaan, että kyse oli tilapäisestä notkahduksesta.

– Ollaan hyvällä tasolla. Toki näkisin mielelläni vielä hivenen paremmat lukemat joskus lähivuosien aikana, mutta hienoa että suunta on nyt ylöspäin, Kaikkonen sanoi.

Tuki nykyisen asevelvollisuuden säilyttämiselle tokeni myös laskusta kolmen prosenttiyksikön nousuun. Sekin mahtuu vielä virhemarginaaliin, mutta tuki on vahva: 77 prosenttia.

– Mielestäni kyselyn tulokset antavat selkänojaa sille, että miesten yleinen asevelvollisuus on meidän perusratkaisumme jatkossakin, eikä sitä ole syytä lähteä muuttamaan, Kaikkonen päätteli.

Nuorten kannatus intille nousi

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu tulkitsee tilannetta samoin. Yhteiskunnan tuki järjestelmälle on hänen mukaansa tärkeä koska haasteetkin tulevat sisältä.

– Jos ulkoisia tekijöitä ajatellaan, niin suhteellisen suuren reservin ylläpidon tarve tuskin ihan heti katoaa, Pesu perustelee.

Hän myöntää samalla, että vain miehille pakollisen asevelvollisuuden suuri suosio ei poista tasa-arvon ongelmaa. Siksi Pesun mukaan on hyvä, että asiaa pohditaan pian perustettavassa parlamentaarisessa komiteassa.

– Jos asevelvollisuus luotaisiin nyt, se näyttäisi varmaan toisenlaiselta. Voi kuitenkin olla ihan perusteltua, että käytännölliset syyt ajavat tässä vaiheessa tasa-arvokysymysten edelle, Pesu sanoo.

Muutokset olivat erityisen selviä alle 25-vuotiaiden parissa. Tämän varusmiespalvelun kannalta relevantin ikäryhmän tuki yleiselle asevelvollisuudella pomppasi edellisestä kyselystä 24 prosenttiyksikköä 80 prosenttiin. Vain tämän ikäryhmän osalta tulosten virhemarginaali on toki huomattavasti suurempi kuin kyselyssä ilmoitettu 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa koko väestön osalta.

Huoli ilmastonmuutoksesta laski

Sekä maanpuolustustahdon että asevelvollisuuden osalta käänne kyselyvastauksissa koski vain miehiä. Naisten joukossa laskeva trendi jatkui. Kaikkosen mukaan parlamentaarisessa selvitystyössä onkin syytä pohtia naisten parempaa osallistumista maanpuolustustyöhön.

Kyselyssä halu osallistua omien kykyjen mukaan maanpuolustukseen – ilman mainintaa aseista – sai aiempien vuosien tapaan selvästi yli 80 prosentin kannatuksen molemmilta sukupuolilta.

Nato-jäsenyyden kannatus ei ollut kyselyssä hievahtanut mihinkään 20 prosentista, mutta yhä useampi kannastaan epävarma oli liittynyt jäsenyyden vastustajiin (64 prosenttia). Enemmistö vastaajista kannatti myös Suomen kansainväistä puolustusyhteistyötä. Ruotsin osalta tuki lähentelee jo sataa prosenttia.

Kansalaisten huolestuminen kyselyssä luetelluista ilmiöistä oli vähentynyt lähes kautta linjan. Kärjessä olivat nyt kansainvälinen pakolaistilanne ja terrorismi, ei enää ilmastonmuutos. Kehitystä voi Pesun mukaan selittää ilmastonmuutoksen voimakas politisoituminen ja muuttuminen identiteettikysymykseksi.

MTS:n kyselyyn haastateltiin tuhatta 15–79-vuotiasta suomalaista 14.11.–3.12.