Suomalaiset eivät halua Suomea Natoon. Uutinen se ei ole, mutta tulipahan asia jälleen todistettua, kun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) julkisti vuotuisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan mielipidetiedustelunsa tulokset. Sen mukaan 22 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, 62 prosenttia on vastaan. Kannatuksen laskua vuodentakaiseen on kolme prosenttiyksikköä, kirjoittaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen.
Tulos on samankaltainen kuin joka kerta viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Vuonna 2014 tuli äkillinen pompahdus, kun Naton kannattajiksi ilmoittautui kyselyssä 30 prosenttia suomalaisista. Sille looginen selitys oli Venäjän alkuvuonna suorittama Krimin valtaus Ukrainalta. Härski anastus järkytti Euroopan turvallisuuspoliittista tasapainoa ja myös monen kansalaisen mielenrauhaa.
Vuoden 2014 jälkeen ollaan vähitellen palattu "normaaleihin" lukemiin siitä huolimatta, että Itä-Ukraina on edelleen Venäjän tukemien separatistien temmellyskenttä ja EU:n Venäjä-pakotteet ovat voimassa. Jos Naton kannatusprosenttia käyttää mittarina, akuutti uhka suomalaisten korvien välissä näyttää haihtuneen.
MTS:n kyselyn tulos silti kiinnostava. Ensinnäkin presidentinvaalit lähestyvät, ja turpokeskustelu on saanut hivenen kierroksia. Nato-jäsenyyttä koskevat tulokset todennäköisesti miellyttävät presidenttiehdokkaita – yhtä lukuun ottamatta. Rkp:n Nils Torvalds on ainut ehdokas, joka kannattaa Naton jäsenyyttä. Kaikilla muilla on Nato-kanta, joka ei karkota äänestäjiä.
Värinää on tapahtunut ainoastaan ehdokkaiden suhtautumisessa mahdolliseen neuvoa-antavaan kansanäänestykseen Nato-jäsenyydestä. Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto toi esiin kantansa toissa päivänä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalitentissä. Haavisto ilmoitti muuttaneensa mielipiteensä; hän ei kannata kansanäänestystä. Syynä on pelko, että suomalaiset äänestäjät altistuisivat ulkomaisille vaikutusyrityksille.