Toimituspäällikön kommentti: Naton kannatus sen kuin laskee – presidenttiehdokkaille se on ok, paitsi yhdelle

Tulos on samankaltainen kuin joka kerta viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Vuonna 2014 tuli äkillinen pompahdus, kun Naton kannattajiksi ilmoittautui kyselyssä 30 prosenttia suomalaisista. Sille looginen selitys oli Venäjän alkuvuonna suorittama Krimin valtaus Ukrainalta. Härski anastus järkytti Euroopan turvallisuuspoliittista tasapainoa ja myös monen kansalaisen mielenrauhaa.

Vuoden 2014 jälkeen ollaan vähitellen palattu "normaaleihin" lukemiin siitä huolimatta, että Itä-Ukraina on edelleen Venäjän tukemien separatistien temmellyskenttä ja EU:n Venäjä-pakotteet ovat voimassa. Jos Naton kannatusprosenttia käyttää mittarina, akuutti uhka suomalaisten korvien välissä näyttää haihtuneen.

MTS:n kyselyn tulos silti kiinnostava. Ensinnäkin presidentinvaalit lähestyvät, ja turpokeskustelu on saanut hivenen kierroksia. Nato-jäsenyyttä koskevat tulokset todennäköisesti miellyttävät presidenttiehdokkaita – yhtä lukuun ottamatta. Rkp:n Nils Torvalds on ainut ehdokas, joka kannattaa Naton jäsenyyttä. Kaikilla muilla on Nato-kanta, joka ei karkota äänestäjiä.

Värinää on tapahtunut ainoastaan ehdokkaiden suhtautumisessa mahdolliseen neuvoa-antavaan kansanäänestykseen Nato-jäsenyydestä. Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto toi esiin kantansa toissa päivänä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalitentissä. Haavisto ilmoitti muuttaneensa mielipiteensä; hän ei kannata kansanäänestystä. Syynä on pelko, että suomalaiset äänestäjät altistuisivat ulkomaisille vaikutusyrityksille.

Myös Rkp:n Torvalds on ainakin Ilta-Sanomien vaalikoneen perusteella ennemmin kansanäänestystä vastaan.

Samaisessa vaalikoneessa presidentti Sauli Niinistö on ennemmin kansanäänestyksen kannalla. Vastauksensa avoimessa osiossa hän kirjoittaa Naton edellyttävän, että jäsenyydellä on kansan tuki: "Eduskunta tekee lopullisen Nato-päätöksen; ellei kansalta ole kysytty, siitä nousee pääargumentti Natoa vastaan."

Ruotsissa Nato-kannatus kasvaa

MTS:n kyselyä kannattaa vertailla Ruotsissa saatuihin tuloksiin. Se osoittaa, että juopa suomalaisten ja ruotsalaisten välillä syvenee jatkuvasti. Ruotsalaisen Frivärld-ajatuspajan tuore kysely kertoo, että 43,5 prosenttia ruotsalaisista haluaisi maan liittyvän Natoon. Kolme vuotta aiemmin lukema oli 37 prosenttia. Nousu on huomattava. 

Ruotsalaisten mielipiteellä on merkitystä Suomelle. Moni päättäjä ja ehkä myös kansalainen ajattelee, että jos Ruotsi päättää hakea Naton jäsenyyttä, Suomen on oltava samassa kelkassa.

Järkeily lienee sama, jonka asiantuntijaryhmä kirjoitti viime vuonna julkaistuun selvitykseen Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Ruotsin Nato-jäsenyys "jättäisi Suomen entistä suojattomammaksi Venäjää vastaan", siinä sanotaan.

Ruotsin turvallisuuspoliittista keskustelua kannattaa siis seurata herkeämättä. Jos poliitikot Ruotsissa seurailevat kansan tuntoja samaan tapaan kuin Suomessa, ja varsinkin jos Venäjä järjestää lisää yllätyksiä rajoillaan, myös suomalaiset päättäjät joutuvat harkitsemaan kantojaan uudemman kerran.