Joulu kolkuttelee jo ovella ja viimeistään nyt tulee mietittyä, miten läheisiään tänä vuonna muistaa. Jos lähipiiristä löytyy lapsia, voi mieleen tulla, kannattaako kännykkään kiinni kasvaneen sukupolven edustajalle ostaa ollenkaan lelulahjoja? Kuinka nuorena lapset nykyään lopettavat leikkimisen?
MTV Uutisten haastattelemat suomalaisasiantuntijat muistuttavat, että parhaimmillaan leikki-ikä on koko ikä. Ikä ja ympäristö kuitenkin muokkaavat leikkimistä. Lahjoja ostaessa tärkeintä on kuunnella lahjan saajan toiveita ja kunnioittaa niitä.
Leikin syntymiseen tarvitaan aikaa
Palataan kuitenkin ensin perusasioiden äärelle.
Leikkimisen sanotaan olevan lapsen työtä. Osittain sanonta juontanee juurensa siitä, että leikkiminen kehittää lapsen taitoja monipuolisesti. Mielikuvitus ja luovuus kehittyvät, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot karttuvat, ongelmanratkaisukyky paranee, ajattelu kehittyy ja lapsi oppii syy-seuraussuhteita sekä empatiaa. Leikin kautta lapsi kasvaa osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Erityisen tärkeitä lapselle ovat roolileikit, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen. Roolileikillä tarkoitetaan, että lapsi asettuu leikissä jonkun toisen asemaan ja keksii uusia merkityksiä esineille. Ulkoa mukaan tarttunut keppi muuttuu miekaksi ja lapsi itse sankariksi, joka väijyy luolastaan, eli pöydän alta, valtaisaa vihollistaan, nojatuolia.
– Aikuiset eivät näe kuin jäävuoren huipun leikistä. Näemme vain, mitä esineellä tehdään, mutta mitä tapahtuu lapsen pään sisällä, on isompi asia, Satuli-Kukkonen sanoo.
Aikuisten tekemiset kuitenkin vaikuttavat lasten leikkeihin, kertoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori . Jos lapsella on kokemusta esimerkiksi lääkärissä tai kaupassa käynnistä, tämä kokemus siirtyy usein hänen leikkeihinsä.
