Ilahduttaako lelulahja enää? Asiantuntijat pohtivat, milloin lapsi lopettaa leikkimisen

2:41
Miksi "tyttöjen ja poikien leluista" pitäisi jo luopua? Asiantuntija vastaa.

Joulu kolkuttelee jo ovella ja viimeistään nyt tulee mietittyä, miten läheisiään tänä vuonna muistaa. Jos lähipiiristä löytyy lapsia, voi mieleen tulla, kannattaako kännykkään kiinni kasvaneen sukupolven edustajalle ostaa ollenkaan lelulahjoja? Kuinka nuorena lapset nykyään lopettavat leikkimisen?

MTV Uutisten haastattelemat suomalaisasiantuntijat muistuttavat, että parhaimmillaan leikki-ikä on koko ikä. Ikä ja ympäristö kuitenkin muokkaavat leikkimistä. Lahjoja ostaessa tärkeintä on kuunnella lahjan saajan toiveita ja kunnioittaa niitä.

Leikin syntymiseen tarvitaan aikaa

Palataan kuitenkin ensin perusasioiden äärelle.

Leikkimisen sanotaan olevan lapsen työtä. Osittain sanonta juontanee juurensa siitä, että leikkiminen kehittää lapsen taitoja monipuolisesti. Mielikuvitus ja luovuus kehittyvät, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot karttuvat, ongelmanratkaisukyky paranee, ajattelu kehittyy ja lapsi oppii syy-seuraussuhteita sekä empatiaa. Leikin kautta lapsi kasvaa osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Erityisen tärkeitä lapselle ovat roolileikit, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen. Roolileikillä tarkoitetaan, että lapsi asettuu leikissä jonkun toisen asemaan ja keksii uusia merkityksiä esineille. Ulkoa mukaan tarttunut keppi muuttuu miekaksi ja lapsi itse sankariksi, joka väijyy luolastaan, eli pöydän alta, valtaisaa vihollistaan, nojatuolia.

– Aikuiset eivät näe kuin jäävuoren huipun leikistä. Näemme vain, mitä esineellä tehdään, mutta mitä tapahtuu lapsen pään sisällä, on isompi asia, Satuli-Kukkonen sanoo.

Aikuisten tekemiset kuitenkin vaikuttavat lasten leikkeihin, kertoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen. Jos lapsella on kokemusta esimerkiksi lääkärissä tai kaupassa käynnistä, tämä kokemus siirtyy usein hänen leikkeihinsä.

Roolileikin syntymiseen tarvitaan kuitenkin aikaa. Ja yhä useammin lasten ajasta kilpailevat muut asiat, kuten harrastukset ja paljon parjatut älypuhelimet. Ovatko ne leikin loppu?

Vanhemmat voivat rohkaista leikkiin

Lapset lopettavat leikkimisen hyvin yksilöllisesti, sillä lapsen ympäröimä kulttuuri ja ihmiset sekä hänen oma kehityksensä vaikuttavat leikin sisältöihin, välineisiin ja tavoitteisiin.

Satuli-Kukkonen sanoo, että alakouluikäiset lapset leikkivät edelleen paljon. Myös yläluokilla lapset voivat hyvinkin leikkiä. Leikki vaan saattaa muuttaa muotoaan. Siinä missä pienenä lapsena leikkeihin vaikuttivat erityisesti vanhempien tekemiset, lapsen kasvaessa kaveripiiri ja muut vertaisnuoret jättävät yhä suuremman jäljen lapsen leikkeihin ja leikkivälineisiin, Kumpulainen sanoo.

– On vaikea määritellä, koska leikki loppuu. Itse en näe, että leikki loppuu koskaan ihmisen elämässä. Leikki saa vain iän, kehityksen ja kokemuksen myötä erilaisia muotoja ja välineitä. Aikuisiässä leikki voi olla esimerkiksi sanoilla leikittelyä, Kumpulainen sanoo.

Se, milloin lapsi lopettaa ”perinteisen leikkimisen” esimerkiksi lelunukeilla, riippuu siis paljon ympäristöstä: Miten kaveriporukassa suhtaudutaan leikkimiseen? Miten vanhemmat puhuttelevat lastaan? Osallistuuko vanhempi leikkiin ja antaako hän tilaa lapsen leikkimiselle? Jos lasta puhutellaan isona poikana tai tyttönä, ja hänen rakentamansa tyynymajat puretaan jatkuvasti, voi leikkiin ryhtymisen kynnys kasvaa.

Teknologia tuo leluihin uusia ulottuvuuksia

Satuli-Kukkonen on huomannut, että nykyaikana lapset haluavat hieman aikaisemmin lahjaksi jotain muuta kuin leluja. Esimerkiksi raha, lahjakortit ja vaatteet kiinnostavat yhä nuorempia.

Kumpulainen kuitenkin havaitsi tutkimuksessaan, että lasten leikit eivät ole muuttuneet sisällöltään niin paljon kuin usein kuvitellaan. Älypuhelimet, videopelit sekä ylipäätään yhä kehittyneempi teknologia vain tuovat leikkeihin uusia ulottuvuuksia. Enää ei leikitä pelkistään mollamaijoilla ja pehmoleluilla vaan myös nukke- ja eläinroboteilla.

Keskon käyttötavarahankinnan osto- ja myyntipäällikkö Heikki Kujala sanoo, että yhä nuoremmat käyttävät älylaitteita ja puhelimia, mikä korostuu pelaamisen muodossa. Leikkiminen jatkuu silti kaikissa ikäluokissa, ja lelujen kiinnostavuus on säilynyt esimerkiksi interaktiivisuuden, tekoälyn ja lisätyn todellisuuden vuoksi.

Digitaidotkin ovat tärkeitä lapselle – vanhempien tehtävänä on luoda rajat

Siinä missä leikin voi sanoa olevan lapsen työtä, aikuisen voi sanoa olevan työnvalvoja. Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että lapsi voi hyvin ja etteivät lapsen lelut tai leikit uhkaa tämän tasapainoista kehittymistä ja hyvinvointia.

Satuli-Kukkosen mielestä on tärkeä tunnustaa, että nykypäivän lapset elävät ajassa ja ympäristössä, johon digitaalinen maailma on monin tavoin kietoutunut. Myös digitaitojen opettelu on tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta.

Parhaassa tapauksessa lapsi ”sotkee sopivassa suhteessa” sekä digitaalisia laitteita että perinteisiä leluja. Älypuhelimelta nähty video voi inspiroida uusiin leikkeihin.

Toisinaan älylaitteet imaisevat lapsen mennessään. Jos esimerkiksi video- tai kännykkäpelien huomaa haukkaavan suuren osan lapsen ulkoilusta tai kaverien kanssa olemisesta, on käytöllä järkevää luoda rajat. Kun ruutuaikaa rajoittaa, voi lapselle tulla tylsää. Tämä tylsyys puolestaan voi saada mielikuvituksen laukkaamaan ja uuden leikin syntymään.

Satuli-Kukkonen haastaisi vanhempia tarkastelemaan enemmän myös omaa älylaitteiden käyttöään. Hakeutuuko käsi puhelimelle ruokapöydässä vai keskittyykö vanhempi lapseensa? Vanhempien on lisäksi tärkeää kestää sitä, että heidän lapsellaan on tylsää.

– Me olemme malleja lapsille, Satuli-Kukkonen muistuttaa.

Lasta ei tule kuitenkaan pakottaa leikkimiseen. Leikki tai luovuus kun eivät tule väkisin.

– Leikin perusajatus on se, että se on vapaaehtoista ja tuo iloa leikkijälle, Kumpulainen toteaa.

Turha lahja ei hyödytä ketään

Lapsi itse tietää parhaiten, miten hän haluaa leikkiä. Siksi perheen pienimpien lahjatoiveiden kysyminen ja kuunteleminen on tärkeää. Turha lahja tarkoittaa hukkaan heitettyä rahaa ja luonnonvaroja.

Jos paketista joka tapauksessa paljastuu lahja, jonka nähdessään lapsi osoittaa tyytymättömyyttään, kannattaa aikuisen opettaa hänelle kiitollisuutta. Joululahja on merkitsevä asia, koska joku on ajatellut lasta ja halunnut antaa hänelle lahjan tuodakseen hyvää mieltä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja