MDI:n väestöennusteen laatinut Rasmus Aro huomauttaa, että kaikkein iäkkäimmillä sote-palveluiden tarve kasvaa huomattavasti.
Tulevina vuosikymmeninä kaikkein iäkkäimpien määrä Suomessa kasvaa hyvin voimakkaasti, kertoo konsulttiyhtiö MDI väestöennusteessaan. Ennusteen mukaan yli 84-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, jolloin heitä olisi liki 350 000.
Kasvu on nopeimmillaan 2030-luvulla, mutta yli 84-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi jo kuluvalla vuosikymmenellä.
Suomeen syntyi ennen 1950-luvun taitetta suuret ikäluokat, jotka nyt ikääntyvät. Eläkeikäisten määrä kasvoi voimakkaasti 2010-luvulla, mutta kasvu painottui vahvasti alle 74-vuotiaisiin.
– Tämä on siinä mielessä tärkeää, että 65–74-vuotiaat ovat eläkkeellä, mutta heidän palvelutarpeensa on hillitty. Siellä on vielä aika vähän perussairauksia, eli terveen väestön osuus on korkea. Sote-palveluiden tarve ei hirveästi eroa työikäisistä, sanoo MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro.
Pitkän elämän viimeisinä vuosina ihminen yleensä tarvitsee paljon apua ja terveyspalveluita.
– Tässä ryhmässä palveluntarve on huomattavasti suurempi kuin missään muussa ikäryhmässä.
Aro korostaa, että palveluiden tarpeen kasvu haastaa sekä sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan, että sitä, miten ne käytännössä järjestetään.
Koskee jokaista kuntaa
Suomessa on jo pitkään puhuttu lasten määrän vähenemisestä ja väestön – etenkin lasten ja nuorten aikuisten – keskittymisestä kaupunkeihin.
Tästä poiketen kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa jokaisessa kunnassa ja jokaisella hyvinvointialueella. Aron mukaan erot eivät ole kovin suuria.
– Melkein kaikilla hyvinvointialueilla kasvutahti on lähempänä sataa prosenttia tai yli sadan prosentin.
Samalla työikäisten määrä voi laskea paikallisesti esimerkiksi 20–30 prosenttia.
Aron mukaan ainoa tapa vaikuttaa työikäisen väestön määrään Suomessa on käytännössä maahanmuutto. Hän pitää epärealistisena, että mahdollinen syntyvyyden nousu olisi niin suurta, että se kasvattaisi väestöä. Työvoimaan syntyvyyden lisäys vaikuttaisi joka tapauksessa vasta 2050-luvulla.
Isojen kysymysten äärellä ovat myös keskikokoiset kaupungit, ei vain maaseutu. MDI:n ennusteissa maakuntamoottorien veto uhkaa hyytyä 2040-luvulla. Ilman lisääntyvää maahanmuuttoa tai maan sisäistä muuttoliikettä väkimäärä voi vuoteen 2050 mennessä kääntyä laskuun esimerkiksi Joensuussa tai jopa Kuopiossa.
Aro korostaa, ettei kyseessä ole ennalta määrätty tulevaisuus, vaan etenkin suuret kaupungit voivat vahvistaa väestökehitystään.
– On ihan realistista nähdä esimerkiksi Kuopion kaltaisen kaupungin jatkavan kasvuaan myös 2040-luvulla.
MDI:n ennuste kuvaa tulevaisuutta, jos kehitys kulkee siten kuin tällä hetkellä vaikuttaa. Lähteenä ovat Tilastokeskuksen aineistot.
Pulpetit tyhjenevät
Suomessa kuolee jo nyt vuosittain 10 000 ihmistä enemmän kuin syntyy. Väkiluku kuitenkin kasvaa maahanmuuton takia.
MDI:n perusuran ennusteessa Suomen väkiluku kääntyy loivaan laskuun ennen 2040-lukua, kun taas voimakkaamman maahanmuuton skenaariossa näin tapahtuu 2040-luvulla.
Luonnollista väestönlisäystä Suomessa ei tapahdu. Vuonna 2050 vuosittain voi kuolla jo 20 000 ihmistä enemmän kuin vauvoja syntyy, jos syntyvyys ei elvy merkittävästi.
– Se voi kuulostaa hillityltä muutokselta, mutta kun sen laskee kumuloiden vuosi vuodelta yhteen, niin nopeasti se alkaa vähentää Suomen väestöpohjaa.
Viime vuosien matalan syntyvyyden myötä koululaisikäluokat kutistuvat jo aivan lähitulevaisuudessa. Edessä on ennennäkemätön muutos, kun 100 000 pulpettia tyhjenee.
7–15-vuotiaiden määrä tippuu nykyisestä noin 550 000:sta noin 450 000:een vuoteen 2032 mennessä.
– Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että meillä tullaan sulkemaan paljon kouluja tämän johdosta. Mahdollisesti tämä vaikuttaa myös opettajien työllistymiseen.
Tuoreen ennusteen mukaan koululaisikäluokat pienenevät edelleen tulevien 25 vuoden aikana, jos syntyvyys ei nouse.