Eläinhoitaja Jamppa kertoo vuotensa liikuttavimmista eläinkohtaamisista: Kiukkuisesti sähisevä joutsenenpoikanen turvautui Jampan olkapäähän hädän hetkellä – "En ole koskaan aiemmin tuommoista kokenut"

2:36
Mikkeliläinen Jarmo pelasti perheensä hylkäämän joutsenen – kertoo nyt uskomattomasta pelastusoperaatiosta.

Villieläinhoitolaa pitävä Jarmo ”Jamppa” Lautamäki koki yhden uransa hellyttävimmistä hetkistä joulun alla, kun hoidokkina ollut nuori joutsen, joka sähisi muutoin aina hoitajalleen, pelkäsi eläinlääkärin vastaanotolla niin kovasti, että painautui turvaa hakien hoitajansa olkapäähän. 

Nyt joutsen on päässyt jo takaisin luontoon. Yllä olevalla videolla joutsen lentää vapauteen kauniina pakkaspäivänä kotikulmillaan Varkaudessa.

Joutsenhoidokki oli viime kesän poikanen

Jarmo Lautamäki on pitänyt Jampan eläinhoitolaa Mikkelissä Etelä-Savossa vuodesta 2008. Uransa villieläinten pelastajana hän aloitti 8-vuotiaana, kun hän auttoi äitinsä kanssa verkkoihin juuttuneita siilejä ja lintuja. Naapuri oli virittänyt kalaverkot marjapensaidensa suojaksi.

Jalkansa loukannut joutsen päätyi Lautamäen hoitoon marraskuussa Varkaudessa.

– Sillä oli jalassa tulehdus, minkä takia ei se päässyt lentoon. Muu perhe oli jättänyt sen, kun emo ei voinut riskeerata koko lauman turvallisuutta. Loukkaantuneelta joutsenelta loppui järven jäätyessä ruoka. Marraskuun lopussa se lopulta nilkutti erään maalaistalon pihapiiriin, jossa se saatiin kiinni.

Lautamäki vei joutsenen Mikkeliin, jossa alkoi linnun hoito antibiooteilla.

– Kaikki eläinlääkärit eivät Mikkelissä villieläimiä mielellään lähde lääkitsemään, mutta saimme antibioottikuurin joutsenelle onneksi Pitkäjärven eläinklinikalta.

Eläinlääkärille röntgenkuvattavaksi viety joutsen, joka aiemmin lähinnä oli sähissyt ja kiukutellut, pelkäsi vastaanottohuoneessa niin paljon, että turvautui hoitajansa olkapäähän.

– Se oli todella hellyttävää. Joutsen laittoi kaulansa ja päänsä minun olkapäähäni: ”Vähän pelottaa! Mitä tässä oikein tapahtuu?” En ole koskaan aiemmin tuommoista kokenut, Lautamäki kuvailee.

Joutsen lensi vapauteen

Lautamäki sai joutsenen jalan kuntoutumaan vuoden loppuun mennessä niin hyvin, että pystyi päästämään sen lentoon pari päivää sitten. Joutsen vapautettiin kotikulmilleen Varkauden Pirtinvirtaan.

Lintu asteli määrätietoisin askelin jäälle ja lensi vapauteen.

– Joutsen vaatii aina pienen kiitoradan, jolla se juoksee lentoon jäätä, maata tai vettä pitkin. Se ei tällä joutsenella onnistunut, ennen kuin tulehdus parannettiin. Siinä ison miehen silmä kostui, kun näki linnun pääsevän pitkän juoksun jälkeen lentoon. Se on lentänyt sen jälkeenkin ympäri jokialuetta.

Pirttivirrassa talvehtii parhaillaan neljä muutakin aikuista.

– Talvella joutsenet eivät tappele keskenään toisin kuin keväällä, jolloin eri perheeseen kuuluvat joutsenet eivät pysty reviirikiistojen takia olemaan lähellä toisiaan. Nyt yksi aikuinen joutsen oli käynyt pelastamamme joutsenen luona ja yrittänyt houkutella mukaansa, mutta se ei ollut vielä lähtenyt.

Lautamäki toivoo, että lintu löytää kevään kuluessa oman perheensä.

– Ne voivat keskustella sitten vakavia asioita ja pohtia vaikka sitä, ”minkä takia teidän piti jättää minut rannalle”, Lautamäki naurahtaa.

Turkistarhalta karannut sinikettu pääsi eläkkeelle eläinpuistoon

Jos joutsenen tapaus on Lautamäen eläintenhoitajan uran hellyttävimmästä päästä, eksoottisin tapaus oli mikkeliläisen päiväkodin terassilta viime kevättalvella löytynyt sinikettu.

– Sain päiväkodista maaliskuussa puhelun oudosta eläimestä, joka osoittautui siniketuksi. Se oli kävellyt aika pitkän matkan, koska lähin turkistarha on yli 100 kilometrin päässä. Kukaan turkistarhaaja ei tosin myöntänyt, että heiltä olisi sellainen karannut.

Vankeuteen Urhoksi nimetty sinikettu ei enää joudu.

– Hattua tai mitään muutakaan turkista siitä ei enää tehdä, koska se saa viettää loppuelämänsä Kiteen eläinpuistossa toisen sinikettukaverin kanssa. Kun kävimme kesällä sitä katsomassa, se loikoili maha täynnä kopin päällä.

Seuraavaksi vapauteen lentävät naakka ja lokki

Seuraavassa onnellisessa vapautusoperaatiossa takaisin luontoon palaavat toivottavasti naakka ja lokki.

– Ne toipuvat parhaillaan sisätarhassamme. Niiltä puuttuvat siipisulat osittain, eivätkä ne pysty lentämään kuin pienen matkan kerrallaan. Sulat todennäköisesti kasvavat takaisin seuraavan sulkasadon jälkeen.

– Kerran minulla oli hoidossa varis, jolla ei ollut siipiä eikä pyrstöä ollenkaan. Vähän yli vuoden jälkeen se oli parantunut, ja nyt se on tuolla jossain muiden varisten jengissä, Lautamäki kertoo.

Ilmoita kaikista loukkaantuneista villieläimistä

Lautamäki toivoo, että kaikista loukkaantuneista villieläimistä ilmoitettaisiin paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Itse niitä ei kannata ryhtyä ottamaan kiinni.

– Varsinkin jos kyseessä on petolintu, kuten kanahaukka tai pöllö, ei missään tapauksessa saa mennä omin toimin sitä auttamaan, ellei varmasti tiedä, mitä on tekemässä. Niillä on hirvittävän terävät kynnet. Minulla puuttuu kolmesta oikean käden sormesta tunto, kun kanahaukka iski käsivarren hermokimppuun. Se ei ollut kivaa, Lautamäki naurahtaa.

Jopa orava voi tehdä pahaa jälkeä.

– Puolustuskannalla oleva orava puree niin pitkään, että sen hampaat ottavat yhteen, oli siinä luuta välissä tai ei. Minäkin olen ollut monta kertaa päivystyksessä selittämässä lääkärille, mitä on tapahtunut. Onneksi ei ole vielä pahempaa sattunut. 

Jampan eläinhoitola lukuina

Juuri päättynyt vuosi 2019 oli Jampan villieläinhoitolassa kiireisempi kuin yksikään aiempi. Jarmo Lautamäki kertoo, että eläimiä oli hoidossa kaikkiaan 203 ja eri eläinlajeja yhteensä 39 kappaletta.

Eniten hoidossa oli oravia, puluja ja siilejä, mutta myös muun muassa tervapääskyjä, kanahaukkoja, viirupöllöjä sekä yksi mäyrä, kurki, saukko ja hirvi.

Lisäksi Jampan hoitolassa kuntoutettiin ihan tavallisia variksia ja harakoita.

–Kaikkia potilaita ei onnistuttu hoitamaan kuntoon, mutta parhaamme teimme, Lautamäki toteaa.

Jampan eläinhoitola toimii vapaaehtoisvoimin ja omalla kustannuksellaan sekä avustusten turvin.

Eläimiä yhteensä: 202

Eri eläinlajeja: 39

Oravia 20

Puluja 16

Siilejä 15

Talitiaisia 14

Rusakkoja 14

Tervapääskyjä 12

Sinitiaisia 12

Variksia 8

Räkättirastaita 8

Harakoita 8

Joutsenia 7

Kanahaukkoja 6

Viirupöllöjä 5

Punakylkirastaita 5

Harmaalokkeja 5

Lepakkoja (viiksisiippa) 3

Tilhiä 3

Sepelkyyhkyjä 3

Naakkoja 3

Käpytikkoja 3

Keltasirkkuja 3

Heinäsorsia 3

Valkoselkätikkoja 2

Peipposia 2

Palokärkiä 2

Niittykirvisiä 2

Liito-oravia 2

Tuulihaukka 1

Sinikettu 1

Saukko 1

Pohjantikka 1

Pilkkasiipi 1

Nuolihaukka 1

Mäyrä 1

Metso 1

Kurki 1

Hirvi 1

Alli 1

Varpushaukka 1 


Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja