Kesä, puisto ja piknik, se on monelle kaupunkilaiselle ihana tapa viettää kesäpäivää. Helsingissä ja Espoossa puistossa ihmiset kanssa viihtyvät kuitenkin myös valkoposkihanhet.
Laiduntavat valkoposkihanhet poikasineen ilahduttavat monia kaupunkilaisia, mutta toisille se taas on kauhistus. Hanhilaumat taas tuottavat laiduntaessaan runsaasti myös kakkaa, mutta siitä ei ole ihmisille kuitenkaan haittaa.
– Se ei ole vaarallista, siitä ei löydy tauteja, vaikka sillä usein ihmisiä pelotellaan. Ja hanhenkakka on vieläpä hyvin nopeasti hajoavaa, kun se on kasvismateriaalia, sanoo Teemu Lehtiniemi Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja.
Helsingissä ihmisen ja lintujen yhteentörmäystä on lähdetty ratkaisemaan rakentamalla ihmisaitaus, jonne hanhilta on pääsy kielletty. Idea ihmisten aitaamiseen tuli kaupunkilaiselta OmaStadi -hankkeen kautta, jonka avulla Helsinki toteuttaa osallistavaa budjetointia.
– Tämä on kaupunkilaisen esittämä ehdotus, joka sai muistaakseni 855 ääntä. Budjetti on kokonaisuudessaan 60 000 euroa. Idea pärjäsi äänestyksessä ja tuli meille kaupunkiympäristön toimialalle toteutukseen, kertoo projektinjohtaja Nina Mouhu Helsingin kaupungilta.
Emot ja poikaset liikkuvat vain jalkaisin
Aitaus on verrattain matala, se ei yllä aikuista edes vyötärölle ja toisaalta hanhet osaavat lentää, miten ne voidaan siis pitää poissa ihmisille tarkoitetusta aitauksesta? Helsingin kaupungin projektipäällikkö Vesa Koskikallion mukaan aidan ei tarvitsekaan olla korkeampi, sillä laiduntavat emot ja poikaset eivät lennä.
– Emot kulkevat poikasineen maata pitkin, mutta ne hanhet, joilla ei ole poikasia ne voivat lentää tänne. Sitä varten tänne on istutettu perennapenkkejä, jotta tästä tulisi riittävän pieni ja sokkeloinen. Silloin hanhet eivät tykkää lentää tänne, sanoo Koskikallio.
Kaivopuiston ihmisaitaus on vain väliaikainen kokeilu, mutta jos hyvin käy, ihmiset pääsevät aitauksiin pian muuallakin.
– Me kokeilemme tätä semmoisen pari vuotta ainakin, ehkä maksimissaan neljä vuotta. Ja todennäköisesti puisto ennallistetaan, koska tämä on historiallisesti arvokas. Mutta jos tämä jonkun suosion saa, niin varmasti tätä voisi kokeilla jossain muuallakin, sanoo Mouhu.
Löytävätkö ihmiset aitauksien rauhaan?
Miten aitaus on kaupunkilaisten mielestä toiminut, siitä kaupunki toivoo saavansa palautetta.
– Me toivomme kaupunkilaisilta palautetta, että onko tämä toimiva ja ovatko ihmiset tänne tulleet piknikille. Kokeilun jälkeen tehdään lisää päätöksiä, sanoo Koskikallio.
Mutta miten Viiden jälkeen -ohjelman Salla Hekkala koki aitauksen?
– Ei ollut kakkoja, se oli miellyttävää, eikä yhtään hanhea näkynyt. Ei tosin muita ihmisiäkään. Mutta kaikkinensa kokemus oli kokemus hyvä, sanoo Hekkala. Vaikka aitaus antoi rauhaa hanhilta, ei kesäsateelta Hekkalakaan säästynyt.
4:47