Ihmisiä kuollut koronapiikin jälkeen Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa – nyt vastaa Fimea: "Ei sitä voi täysin pois sulkea, etteikö rokotteella olisi jotain vaikutusta"

4:43
Ruotsissa ja Norjassa selvitetään vanhuskuolemia koronapiikin jälkeen – mikä on tilanne Suomessa?

Norjassa ja Ruotsissa selvitellään parhaillaan tapauksia, jossa iäkäs ihminen on menehtynyt koronarokotteen saamisen jälkeen. Fimealta kerrotaan, että viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä maiden välillä tapausten selvittämiseksi. Norjan ja Ruotsin tapauksista odotellaan vielä lisätietoa.

Fimeaan on tähän päivään mennessä tullut 32 haittavaikutusilmoitusta Pfizerin ja Biontechin kehittämään rokotteeseen liittyen. Tietosuojaan nojaten Suomessa ilmoitetuista haittavaikutuksista ei voida antaa kovin tarkkaa tietoa julkisuuteen.

– Ne ovat luottamuksellisia tietoja jopa meidän Fimean sisällä. Ikäjakaumaa emme voi ainakaan vielä tarkemmin kertoa. Tietoa on vielä varsin vähän, koska tapauksiakin on niin vähän, sanoo Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen.

– Jos jotain yllättäviä vaikutuksia ilmenee, niin niitä tutkitaan sitten ihan juurta jaksain – varsinkin jos ilmenee joku ihan uudentyyppinen haittavaikutus. Yllättäviä ei ole toistaiseksi tullut.

Heikoimpia potilaita on rokotettu ensimmäistä kertaa uudella rokotteella

Norjan terveysviranomaisten tiedotteessa huomautetaan, ettei rokotetutkimuksessa Norjassa testattu hoitokodeissa asuneita vanhuksia, joilla on usein muita terveyteen vaikuttavia sairauksia. Testauksiin osallistuneet ikäihmiset olivat perusterveitä ihmisiä.

Nyt Norjassa tutkitaan sitä, ovatko rokotteen yleiset haittavaikutukset – kuten pahoinvointi ja kuume – voineet johtaa vanhusten kuolemiin.

Sallinen ei tarkemmin osaa sanoa, ovatko menehtymiset olleet seurausta pikemminkin muusta kroonisesta sairaudesta.

– Kun näitä haittavaikutusilmoituksia käsitellään, niin ei pidä olla mitään ennakko-oletuksia suuntaan eikä toiseen. Mutta meillekin jos tällainen tapaus tulisi, niin se kyllä varmasti tutkittaisiin – jokainen tapaus varmasti erikseen. Jos kuolemantapaus tulee, niin kuoleman syy selvitetään joka tapauksessa – välitön kuolinsyy selvitetään aina.

– Tässä on se ongelma, että jos ja kun rokotetaan tällaisia ihan huonokuntoisia ihmisiä, jotka nyt esimerkiksi ovat jo saattohoidossa, niin täällä Suomessa heitä hyvin harkiten ylipäätään rokotetaan. Silloin tarvitaan neuvottelu heidän itsensä ja omaisten kanssa. Ja lääkäri arvioi, kannattaako edes rokottaa. 

Tietoa kuolemantapauksista kaivataan enemmän

Haittavaikutusten tutkiminen heikkokuntoisten ikäihmisten kohdalla on Sallisen mielestä ongelmallista.

– Jos tällaisia ihmisiä rokotetaan, jotka joka tapauksessa saattaisivat kuolla lähiaikoina, niin johtuuko se rokotteesta vai ei – se on vaikea asia. Ei sitä voi täysin pois sulkea, etteikö rokotteella olisi jotain vaikutusta. Mutta se voi hyvin olla myös ettei ole. Tarvitsemme aika paljon tapauksia koko Euroopan tasolta ja maailmanlaajuisesti myös ennen kuin siihen tulee selvyyttä. Ja sitä kyllä selvitellään.

– Kaikki tapaukset, mitä Euroopassa tulee, kerätään Euroopan yhteiseen tietokantaan. Euroopassa on ihan erikseen lääketurvakomitea, joka analysoi koko väestön dataa Euroopasta. Myös esimerkiksi Britanniasta ilmoitetaan siihen samaan tietokantaan, vaikka he eivät ole enää EU:ssa. Dataa täytyy saada tarpeeksi, että voidaan tehdä johtopäätöksiä.

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia

Millä tahansa rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, kuten kuumeilua. Sallinen pitää mahdollisena sitä, että tällaiset reaktiot ovat voineet vaikuttaa Norjan ja Ruotsin tapauksiin.

– Kyllä se ihan perusteltu ajatuskulku on, että se voisi olla näin ja Norjassa oli ajateltukin, että se voisi olla syy. Minun mielestäni se on kuitenkin sellainen asia, ettei sitä ole vielä todistettu suuntaan eikä toiseen. Sanotaan näin, että asiaa selvitellään.

– Jos osoittautuisi, että näin on, niin hankalaa on suhteuttaminen. Että kuinka harvinaista se lopulta on? Ettei vaaraa liioitella. Koska tämä on myös tärkeä ikäryhmä, joka pitää saada myös suojattua rokotteella. Ettei tämä nyt paisuisi sellaiseksi, ettei sitä uskalleta ottaa. On tärkeä selvittää, kuinka iso se riski näilläkään ihmisillä lopulta on.

Suoraa yhteyttä rokotteiden ja kuolemien välillä ei ole

Sallisen mukaan Norjassa tai Ruotsissa ei olla vielä pystytty osoittamaan, että tapaukset, joissa ikäihminen on menehtynyt rokotteen saannin jälkeen, olisivat selkeästi liittyneet suoraan rokotteeseen.

– Ei ole, hekin selvittelevät näitä vielä. Se on vain mahdollisuus, joka vaatii tarkempia selvityksiä. Yleensä näissä menee valitettavasti jonkin verran aikaa. Tällainen vaatii huolellisen selvityksen, onko siinä joku vai eikö ole. Rokotetutkimuksissa ennen myyntiluvan saantia ei tietenkään ole voinut olla sellaisia henkilöitä, jotka ovat aivan vuodepotilaita.

RNA-pohjaisten koronarokotteiden teknologia on uudenlaista

Koronarokotteeseen on käytetty niin sanottua RNA-teknologiaa, joka kuulostaa vielä monen korvaan vieraalta. Siinä viruksen RNA:ta on kopioitu rokoteannokseen, kun puolestaan perinteisissä rokotteissa annetaan kuoletettua tai heikennettyä virusta.

– Kyllä aina kun lähdetään uuteen teknologiaan, niin varuillaan pitää olla, että onko siinä jotakin mahdollisesti haitallista. Kyllä sen suhteen täytyy tietysti olla tarkkana, Sallinen sanoo.

– Mutta toisaalta kun miettii sitä mekanismia, niin se voi osoittautua todella hienoksikin keksinnöksi. Se saattaa olla jopa paljon parempi kuin nämä aiemmat. Siinä on varmasti paljon hyviäkin puolia. Tämän hetken kertyneen tiedon valossa se saattaa olla huomattavasti tehokkaampi rokote. Se suojaa ehkä jopa paremmin kuin ne vanhat. Sitä pystytään ehkä muuntelemaankin kätevämmin, jos virus muuntuu. Tämä uusi teknologia voi olla merkittävä edistysaskel, mutta toivotaan, ettei tule mitään haittoja.

Tällaista teknologiaa ei ole käytetty perinteisten, kuten esimerkiksi poliorokotteen kanssa.

– En ole aivan varma miksi, mutta olettaisin, ettei sitä ole aiemmin vain keksitty. Kun tiede vain menee eteenpäin, niin tämä on vain ollut yksi lähestymistapa. Nyt sitä päästiin ensimmäistä kertaa kunnolla kokeilemaan.

Tällaisen teknologian yleistyminen muihinkin rokotteisiin – kuten esimerkiksi hepatiitti- ja poliorokotteisiin – on Sallisen mukaan kiinni taloudesta.

– Näissä on aina se, että mikä se tarve on. Jos ne ovat toimineet tarpeeksi hyvin jo ennestään, niin se on iso kysymys, lähteekö joku siihen. Ne vaativat hirvittävät rahalliset investoinnit. Siinä on aina se, onko se tarpeeksi houkuttelevaa, että siihen investoidaan, jos vanhatkin ovat riittävän hyviä. Ehkä se sitten menee siihen bisnes-kiinnostavuuteen, että kuka sellaista sitten haluaa rahoittaa, jos vanhakin toimii.

5:07

Juttua oikaistu 20.1.2021 klo 12.24: Jutussa luki alun perin "eurooppalaiseen tietosuojalakiin nojaten", joka on nyt muutettu muotoon: "tietosuojaan nojaten...ei voida antaa kovin tarkkaa tietoa julkisuuteen".

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja