Vastuuministerit Suomessa ovat saaneet valtavasti kysymyksiä koronarokotuksiin liittyen, koska ihmisten huoli sivuvaikutuksista on kova. Mikä on totta ja mikä tarua?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa Uutisaamussa polttavimpiin koronarokotekysymyksiin.
Mikä takaa sen, ettei koronarokotteen kanssa käy samalla tavalla kuin sikainfluenssarokote Pandemrixin kanssa, josta tuli osalle rokotetuista narkolepsia?
– Sataprosenttisesti ei voi luvata sitä, ettei tulisi jotain vakavaa haittaa. Tähän mennessä tiedämme, että lieviä ja ohimeneviä kuumereaktioita on ollut, ne menevät ohi parissa päivässä. Myös vakavia allergisia reaktioita on ollut, jotka nekin on pystytty hoitamaan. Mutta mitään vakavaa ja pysyvää näistä miljoonista annoksista mitä nyt on annettu ei ole tullut esille.
Eroavatko nämä rokotetutkimukset siitä, mitä aikoinaan Pandemrixin kanssa tehtiin?
– Eivät siinä mielessä eroa, että tehotutkimuksissa seurataan rokotettuja vähintään kaksi kuukautta. Valtaosa haitoista tulee noin kuuden viikon aikana esille. Sikainfluenssarokotteen kohdalla tällaista tehotutkimusta ei päästy tekemään, että se on erilaista, mutta tämä seuranta-aika, mikä tutkittavissa on ollut, on sama.
Kun muuntuvaa koronavirusta vastaan aletaan rokottaa, eikö siinä käy niin, että virus muuntuu vain entistä ärhäkkäämpään muotoon?
– Se on yksi huoli, mutta toisaalta muuntoviruksia tulee myös sitä kautta, että ihmiset sairastuvat ja muodostavat immuniteetin. Tehtiin me niin tai näin, viruksilla on oma elämänsä, ne lisääntyvät ja lisääntyessään pystyvät muuntautumaan. Viruksen oma tarkoitushan on pysyä hengissä.