Ihme tapahtui - lehtimyynti vähentänyt kerjäämistä

– Päivätyön palkka on pieni ja siitä osa menee ulosottoon. Tämä on sellainen lisä, että ei sitten tarvitse nöyrtyä sossun luukulle työtätekevä ihminen, Pipinen sanoo.

Pipisestä poiketen, suurin osa Iso Numero -lehden myyjistä on työttömänä. Myyjä ostaa lehden eurolla ja myy neljällä - verotta. Tuloja ei ainakaan Helsingissä huomioida toimeentulotukiluukulla.

– Rahan lisäksi se on aktivoiva asia. On syy nousta aamulla ylös ja lähtee toimeen, Kitti Suoranta Kultti ry:stä tiivistää lehden merkityksen.

Vaikka rikastumaan näillä hommilla tuskin pääsee, tuoreen ilmiön vaikutukset ovat jo nyt kustantajan mukaan merkittävät.

– Kyllä kerjääminen on selvästi vähentynyt tuolla kaduilla. Eli Iso Numero on silleen tehnyt tehtävänsä, että kerjäämisen sijasta Iso Numerolla on mahdollisuus tienata vähän lisärahaa, Kultin Suoranta jatkaa.

Suorannan mukaan suurin osa myyjistä tulee Itä-Euroopan maista.

Esikuvana alkuaikojen Apu-lehti

Lisätienestiä tarvitsevien lehtimyynti on tuore ilmiö Suomessa, mutta juuret ovat pula-ajan vuodessa 1933, jolloin ensimmäinen Apu-lehti näki päivänvalon.

– Suurtyöttömyyden aikaan Yrjö ja Aune Lyytikäinen perustivat Apu-lehden. Työttömät myi sitä kaduilla ja junissa ja ravintoloissa ja kodeissa kahden markan hintaan ja saivat siitä itse 1,25 omaan elämäänsä. Eli lehdellä on vahva sosiaalinen historia, kertoo lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro.

Tuolloin työttömät eivät joutuneet maksamaan lehdistä.

– Otettiin vain nimi ylös ja se, montako lehteä on saanut. Vahvaan luottamukseen perustui tämä myyntitoiminta. Siihen aikaan kaikki oli rehellisiä, Aarnipuro nauraa.

Juhlavuoden kunniaksi Apu kampanjoi nuorten työpaikkojen puolesta ja tekevät nuoria palkkaavista työpaikoista juttuja.

– Minä olen itse soittanut muun muassa leipomoihin ja yrittänyt saada töitä tämän vuoden ykkösnumerossa esiintyvälle leipuri-kondiittorille, sanoo päätoimittaja.

"Osa myyjistä yöpyy ulkona"

Suoranta tietää ryhmän, jolla lisätulon merkitys on erityisen merkityksellinen.

– Rahoilla on erittäin tärkeä merkitys näille Itä-Euroopan työttömille työnhakijoille, jotka eivät saa mistään mitään tukia.

Osa myyjistä yöpyy tänäkin yönä pihalla.

– Osa nukkuu ulkona. Hätämajoitukseen ei mahdu kaikki, Suoranta sanoo.

Kun Pipinen muuttui näkymättömäksi

Pihalla on kylmä. Mittari näyttää seitsemää pakkasta, mutta tuuli saa sen tuntumaan raaemmalta. 45 minuutin aikana Pipinen saa yhden henkilön pysähtymään luonansa. Päivän menekki on nolla, kun se yleensä on seitsemisen lehteä.

– Kyllä näitä nollapäiviä on ollut aikaisemminkin. Eihän tämä nyt hirveän hemaisevalta tunnu, mutta tämä on tämmöinen elämäntapa, Pipinen kertaa tuntojaan.

Eniten kuitenkin sattuu tämä.

– Olen huomannut, että tämän lehden kanssa muuttuu näkymättömäksi. Ihmiset menee selän takaa ja jos yrittää ottaa katsekontaktin, niin sitä ei yleensä saa, Pipinen päättää.

Katso Joonas Lepistön juttu (Kymmenen uutiset 11.1.2013)