Eduskunta äänestää tänään EU:n historialliseksi kuvaillusta elpymispaketista. Elpymispaketilla EU ottaa etäisyyttä talouskuriin, toteaa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.
Venyneestä elpymispakettikeskustelusta huolimatta eduskunta äänestänee tänään EU:n elpymispaketin läpimenon puolesta. Tänään vietetään myös 1800-luvulla vaikuttaneen J. V. Snellmanin päivää.
– Symbolisesti herkullinen päivä. Snellmania voidaan pitää suomalaisen talouskurin isänä, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sanoo.
– EU ottaa etäisyyttä talouskuriin, Ronkainen summaa.
"Median luoma kupla, että Suomi kaataisi paketin"
Elpymispakettiäänestys sai uutta jännitettä, kun perustuslakivaliokunta ilmoitti, että rahaston läpimeno vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus tarvitsee opposition tukea.
Aidosta trilleristä ei kuitenkaan voida puhua, Ronkainen sanoo.
– Mielestäni on median luoma kupla, että Suomi kaataisi elpymispaketin. Jos kokoomus olisi äänestänyt tyhjää, niin (paketin kaataminen) olisi edellyttänyt, että kolmannes olisi livennyt ryhmän linjasta. Nyt kun on annettu vapaat kädet, niin en usko, että Suomi sitä tulee kaatamaan.
Ronkaisen mukaan on kuitenkin mielenkiintoista nähdä, moniko kokoomuksesta äänestää elpymispakettia vastaan ja lipeääkö hallitusrintamasta muitakin keskustan kansanedustajan Hannu Hoskosen lisäksi.
Kokoomuksen linjanmuutos
Kokoomus siis ensin päätti äänestää tyhjää elpymispaketista. Sittemmin linja muuttui ja puolue kertoi antavansa kansanedustajilleen vapaat kädet asian suhteen. Samalla kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi merkittävän enemmistön puolueen edustajista äänestävän paketin puolesta.
Poliittisen talouden tutkija Ronkainen uskoo merkittävien yritysjohtajien ulostulon osaltaan kääntäneen kokoomuksen kelkan.
– Luulen, että (se vaikutti) kun tuli elinkeinoelämän isot pojat ja tytöt sanomaan, että mitäs ihmettä täällä oikein tapahtuu. Ei varmaan kuitenkaan haluta lähettää viestiä, ettei haluttaisi olla keskeisessä ja historiallisessa projektissa mukana.
Europinojen perusteella Suomi lukeutuu paketin nettomaksajiin. Suomi panee yhteiseen pottiin 6,6 miljardia ja saa siitä itselleen jotain kahden ja kolmen miljardin väliltä.
– Kokoomuksella vaikeus on liittynyt siihen, että paketin myötä EU:n suhtautuminen talouspolitiikkaan muuttuu. EU ottaa yhteisvelkaa ja sitä jaetaan elvyttävinä tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin.
Ronkaisen mukaan elpymispaketti on juridisesti tarkasteltuna kertaluontoinen. Yhteisvelasta on kuitenkin arveltu, toivottu ja pelätty toistuvaa mekanismia.
– Kaikki Välimeren maat sanovat, että tästä pitäisi tehdä pysyvämpi järjestely, jos tämä toimii. Suomi kuuluu nuukiin maihin yhdessä Saksan kanssa. Kun ennakkopäätös yhteisvelasta, elvytyksestä ja budjetin rahoittamisesta tehdään, niin se on helpompi toistaa tulevissa kriiseissä.
3:10