Jos suinkin rohkeutta riittää, avantoon kannattaa molskahtaa. Avantouinti saa veren kohisemaan suonissa ja mielialan nousemaan. Tämän on kokenut myös avantouintia vuosia harrastanut Ada.
Ada aloitti aikoinaan avantouinnin vesijumppakavereidensa suosituksesta.
– He sanoivat, että kokeile ihmeessä, se auttaa kipuihinkin, kertoo pitkään kroonisesta kivusta kärsinyt Ada.
– Niin "hullu" olin, että pitihän minun kokeilla. Kivut eivät valitettavasti talttuneet, mutta mieliala on kohentunut kummasti ja kipujen kanssa on helpompi elää. Kun ajan avantouintipaikalta autolla kotiin, olen niin hyvällä mielellä, että saatan ihan laulaa. Saan avannosta energiaa ja puhtia arjen askareisiin.
Kun kylmäkaraisun terveysvaikutuksia on tutkittu, onkin käynyt ilmi, että stressihormonien eritys lisääntyy isoissa lämpötilavaihteluissa. Tämän avantouimari tuntee todella kehon ja mielen virkistymisenä ja piristymisenä.
Aloita pehmeästi
– Kun aloitin uimisen, elettiin tammikuun puoliväliä vuonna 1993. Ensimmäisellä kerralla vain kastauduin, mutta jo seuraavalla kerralla uin muutaman minuutin. Vesi on aina kylmää, pitää vain päättää, että nyt minä menen, muuten jäisi varmasti avannon reunalle kakistelemaan. Jos uimisen välillä on tavallista pidempi tauko, esimerkiksi 2–3 viikkoa, saatan miettiä, että uskallanko enää mennä, mutta aina se on onnistunut.
– Olen joskus pulahtanut saunasta avantoon, mutta on paljon mukavampaa mennä uimaan ilman saunaa. Saunasta mennessä vesi tuntuu paljon hyisemmältä ja lämmin iho on jotenkin herkkä.
Saunasta ei saakaan syöksyä suin päin "jäiseen" veteen, sillä saunan ja avannon välinen lämpötilaero rasittaa sydäntä ja verenpaineen vaihtelu saattaa tuntua huimauksena.
