28-vuotiaan Joonaksen elämässä päihteet olivat keskeisessä roolissa peräti 12 vuoden ajan. Väliin mahtui muutaman vuoden kestänyt selvä jakso – sitten hän retkahti uudelleen.
Joonaksen ensimmäiset päihdekokeilut alkoivat jo teini-iässä. Hän alkoi juoda alkoholia ja polttaa pilveä – pian hän vetikin jo "kaikkea mahdollista."
Suurimpia ongelmia oli opiaattien kanssa. Hän onnistui kertaalleen jo raitistumaan, mutta retkahti muutaman vuoden kuluttua uudelleen.
Suurimpia ongelmia Joonaksella on ollut opiaattien kanssa. Käännekohta oli, kun hän kuuli puolisonsa olevan raskaana. Silloin hän halusi päästä huumeista lopullisesti.
– Jossain vaiheessa tuli myös sellainen kyllästyminen, kun en saanut mitään aikaiseksi. Halusin elämään jotain muutosta. Ja se päihdemaailma ei sovi yhteen lapsen kanssa, Joonas avautuu MTV Uutisille.
Lue myös: Lapsen syntymä sai päihderiippuvaisen Tanelin hakeutumaan hoitoon – käyttää päivittäin vahvaa metadonia, jotta pysyisi erossa huumeista: "Vastaanotto on ollut aika karua"
Joonas käy päivittäin korvaushoitoklinikalla hakemassa päivittäisen annoksensa. Hänen tavoitteenaan on päästä irti vuosikausia kestäneestä opioidiriippuvuudesta, mutta ei ole vielä valmis kokonaan irrottautumaan siitä.
– Korvaushoito on sujunut ihan hyvin. Olen koittanut ottaa rauhallisesti ja toimia ammattilaisten neuvojen mukaan. Sen avulla olen päässyt irti katu- ja rikollismaailmasta.
Raskaana oleva puoliso pääsi heti korvaushoitoon, Joonas ei
Myös Joonaksen puolisolla on huumausaineriippuvuus. Kun puoliso tuli raskaaksi, hän pääsi korvaushoitoon välittömästi. Joonas kertoo, että hän sen sijaan sai odottaa korvaushoitoon pääsyä lähes puoli vuotta.
Lain mukaan raskaana olevan naisen vieroitushoito ja kuntouttava päihdehoito on järjestettävä viipymättä, kun hän on siihen suostuvainen. Vaikka samassa taloudessa asuvalla puolisolla olisi opioidiriippuvuus, häntä ei ohjata samalla välittömään korvaushoitoon.
Lue myös: Huumekoukussa ollut äiti kertoo: "Kävin töissä, minulla oli omistusasunto ja käytin suonensisäisiä huumeita"
A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo Simojoen mukaan on käsittämätöntä, minkä vuoksi raskaana olevan naisen puoliso ei pääse samanaikaisesti korvaushoitoon, vaikka edellytykset korvaushoidolle täyttyisivätkin.
– Mielestäni tämä ei ole järkevää. Asiaa pitäisi pohtia kokonaisuuden kannalta. Jos äiti ja isä erotetaan hoitoketjusta, se vaikuttaa myös äidin kykyyn sitoutua hoitoon.
Koska Joonas ei saanut tarvitsemiaan opiaatteja korvaushoidon kautta, hän hankki opiaatit laittomasti katukaupasta. Hänen mielestään pitkä odotusaika hoitoon pääsyyn oli syynä sille, että hän pysyi mukana rikollisissa huumepiireissä.
– Miten se voi millään tavalla toimia, että asun samassa osoitteessa ja jouduin vieläkin hankkimaan ne lääkkeet laittomasti ja olemaan mukana siinä rikollisessa maailmassa?
Korvaushoidossa perheen tilanne jää huomioimatta
Simojoen mukaan korvaushoidon suuri ongelma on se, että raskaudenaikaista hoitoa ajatellaan yksilökeskeisesti.
Hoidossa usein ajatellaan vain raskaana olevan naisen ja sikiön hyvinvointia, jolloin puoliso ja perheen kokonaistilanne jää helposti huomiotta.
– Hoidollisesti olisi järkevää, että mies olisi mukana, jos edellytykset hoidolle täyttyvät.
– Eihän se äidillekään ole helppoa, jos mies on hoidon ulkopuolella ja äiti on hoidossa. Siitäkin syntyy omia ristiriitoja ja haasteita, hän lisää.
Joonas on sitä mieltä, että hänen olisi pitänyt päästä välittömästi korvaushoidon piiriin, koska asui raskaana olevan naisen kanssa samassa taloudessa ja oli tulevan lapsen isä.
– Puolison pitäisi päästä samantien korvaushoitoon, että voisi alkaa rakentaa kunnollista pohjaa perhe-elämälle.
Lue myös: Ylilääkäri: Lääkeriippuvuus voi syntyä vahingossa kenelle tahansa – "Tämä ryhmä ei ole meillä mitenkään hallussa"
Simojoki muistuttaa, että esimerkiksi lähtökohtaisesti lastensuojelussa toimenpiteet eivät kohdistu pelkästään lapsen äitiin vaan koko perheeseen. Siksi on erikoista, miksei korvaushoitoon hakeutuvan äidin tilanteessa huomioida samalla tavalla koko perhettä.
– Taustalla on hallinnollinen ajatus, että mies ei pystyisi tällä tavalla ohittamaan jonoja. Oma kysymyksensä on, miksi niitä jonoja ylipäätään on?
Vaikka korvaushoitoon ei pitäisi olla jonoja, käytännön tasolla alueellisesti ilmenee, että korvaushoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja. Myös hoidon soveltuvuuden arvioinnissa voi kestää pitkiä aikoja.
– Jos tarpeen mukaisia hoitoja olisi saatavilla eikä jonoja olisi, ei tätä kysymystä tarvitsisi asettaa.
Viranomaiset erityisen tarkkoina
Kun syntyvän lapsen molemmilla vanhemmilla on taustaa päihteidenkäytöstä, lastensuojeluviranomaiset seuraavat vanhempien toimia erityisellä tarkkuudella ja arvioivat, ovatko vanhemmat sopivia kasvattamaan lasta.
Joonas myöntää, että viranomaisten toiminta tuntuu melkoiselta vahtaamiselta.
– Näen silti myös sen toisen puolen, että ne haluavat auttaa. Näen sen myös mahdollisuutena – voin saada apua uuteen elämäntilanteeseeni.
Pelko retkahtamisesta seuraa aina mukana
Korvaushoidon lisäksi Joonas käy kuntouttavassa työtoiminnassa. Työpäivien pituus vaihtelee joustavasti. Pääasiassa Joonaksen työpäivät kuluvat puutöiden parissa, joista hän on aina pitänyt.
– Työtoiminta on auttanut tosi paljon, kun se tuo selkeyttä ja rytmiä elämään. Kun on jotain järkevää tekemistä ja on syy nousta aamulla, niin se luo sellaista hyvää fiilistä.
Lue myös: Hanna-Mari sai elämänsä takaisin korvaushoidon avulla – huumehelvetistä irti päässyt nainen murtaa nyt ennakkoluuloja: "Opioidiriippuvainenkin on ihminen ja oikeutettu elämään"
Joonaksen tulevaisuudensuunnitelmat ovat selkeät ja elämä tuntuu menevän parempaan suuntaan. Pian hänelle syntyy lapsi ja samalla olisi tarkoitus opiskella ammatti, joka jäi aikanaan hankkimatta.
– Olen ajatellut, että puusepän ammatti voisi olla sellainen. Siihen minulla on kykyä ja taitoa.
Kaikesta huolimatta pelko uudesta retkahtamisesta seuraa aina mukana.
– Kyllä se jännittää, kun niitä retkahduksia on tapahtunut aiemminkin. Ei sitä koskaan voi olla täysin selvillä vesillä. Mutta ainakin on motivaatiota pysyä kuivilla ja yritän tehdä parhaani. Paljon sen enempää en voi.
Joonaksen nimi on muutettu.