Hanna-Mari käytti kovia huumeita useiden vuosien ajan, kunnes nuoren naisen sisällä syttyi voimakas tahto saada elämänsä takaisin. Opioidiriippuvainen hakeutui korvaushoitoon, joka pelasti alle kolmikymppisen naisen elämän. Nyt hän avaa kokemansa pohjalta, mitä korvaushoito on, ja miksi siitä on tärkeää puhua ääneen.
Narkkari, nisti, piripää, kaman käyttäjä…
Sellainen Hanna-Mari Kärki oli vielä muutama vuosi sitten. Hän eli elämää, jota värittivät huumeet ja ihmiset, joiden maailma rakentui vain ja ainoastaan laittomien päihteiden ja rikollisuuden ympärille.
Lue Hanna-Marin elämäntarina: 10 vuotta sitten Hanna-Mari rakastui väärään ihmiseen – huumeidensekainen alamäki katkesi vasta viime hetkellä: "Se vie niin nopeasti ennenaikaiseen hautaan"
Noin kaksi ja puoli vuotta sitten Hanna-Mari havahtui siihen, että hengenvaaralliselle tilanteelle oli tehtävä jotain.
– Huumeet ovat niin kova vastus, että niiden käytön pystyy lopettamaan vain omalla aidolla halulla ja motivaatiolla. Niin kauan, kun sitä ei ole, toisten ihmisten pelottelu, kiristys, lahjonta tai uhkailu on turhaa. Ihminen ilman lujaa taistelutahtoa on täysin voimaton huumeiden edessä, Hanna-Mari kuvailee huumeriippuvuuden lujuutta.
Opioideista sietämättömät vieroitusoireet
Kun on ollut pitkään riippuvainen opioideista, niistä eroon pääseminen on vaikeaa etenkin niistä aiheutuvien vieroitusoireiden vuoksi.
Hanna-Mari kuvailee viikkoja tai jopa kuukausia kestävien opioidivieroitusoireiden olevan niin kammottavia, ettei niitä toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen.
– En ole itse koskaan kestänyt niitä paria viikkoa kauempaa. Vieroitusoireita ovat muun muassa lihas- ja luusärky, unettomuus, ruokahaluttomuus, masennus, mielialojen vaihtelu, itkuherkkyys, epävakaa olo, ihmispelko sekä muunlaiset ahdistus- ja pelkotilat, Hanna-Mari listaa esimerkkeinä.
Psykosomaattisten oireiden lisäksi fyysiset oireet tekevät olemassa olosta piinallista kärsimystä.
– Tuntuu kuin joku poraisi ja vasaroisi luitasi, etkä saa sitä loppumaan. Paikat ovat rempassa aina siihen asti, kunnes saat taas ainetta vereesi.
Lukuisat epäonnistuneet lopettamisyritykset porttina korvaushoitoon
Suonensisäisiäkin huumeita käyttäneen Hanna-Marin mukaan yksikään huume ei saa aikaan yhtä voimakkaita ja suoranaista kärsimystä tuottavia vieroitusoireita kuin opioidit.
– Veikkaan, että tästä olisivat samaa mieltä lähes kaikki muutkin (huumeiden)käyttäjät, jos asiaa lähdettäisiin kysymään. Sekin kertoo jo jotain vieroitusoireiden vaikeusasteesta, että minunlaiseni vahva ihminen ei ole vielä 10 vuoden aikanakaan kestänyt tai sietänyt niitä loppuun asti.
Lopulta, lukuisten huumeiden ja vieroitusoireiden sekoittamien vuosien jälkeen, Hanna-Marin harras haave toteutui ja hän pääsi pitkällisen prosessin jälkeen korvaushoitoon.
– Kun sain tietää lääkärin arviointikäynnillä pääseväni hoitoon, olin tosi onnellinen ja kiitollinen ja kiljuin riemusta. Se oli iso juttu, hän muistelee.
Opioidit aiheuttavat noidankehän
Korvaushoidosta puhuttaessa riippuvuutta aiheuttava aine on opioidi. Monesti opioidiriippuvainen jää koukkuun aineen aikaansaamaan rentoon, lämpimään ja hyvään oloon, jossa arkiset huolet eivät paina.
– Lopulta siitä syntyy noidankehä, ja addiktio tekee salakavalan hattutempun. Ihminen murtaa jokaisella käyttökerralla itseään ja identiteettiään entistä enemmän ja kohta hän on enää varjo entisestä.
Lue myös: Nämä ovat maailman viisi addiktoivinta ainetta: Alkoholi ja tupakka samassa sarjassa kovien huumeiden kanssa
"Kyse on ihmishenkien pelastamisesta"
Korvaushoidon virallinen nimike on opioidikorvaushoito, joka on tarkoitettu niille, jotka ovat kärsineet pitkään hallitsemattomasta opioidiriippuvuudesta.
Käytännössä hoito mahdollistetaan niille, joilla on todettu pitkäaikainen riippuvuus, josta ei pääse eroon millään muilla keinoilla. Hoidon avulla onkin pystytty ehkäisemään monta ennenaikaista kuolemaa.
Tällä hetkellä Suomessa korvaushoitoa saa arviolta 4 000 ihmistä.
Viimeisin virallinen luku on julkaistu Lääkärilehdessä vuonna 2017. Julkaisun mukaan vuonna 2015 korvaushoitoa sai 3 329 opioidiriippuvaista.
– Korvaushoito on tieteellisesti ja myös käytännössä osoitettu erittäin toimivaksi hoidoksi. Kyse ei ole huumeiden jakamisesta, eikä riippuvuuden siirtämisestä yhdestä aineesta toiseen. Kyse on ihmishenkien pelastamisesta sekä hoidosta tutkitulla, tehokkaalla menetelmällä, A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki havainnollistaa.
Lue myös: Kela muistuttaa lääkäreitä: Vahvoja opioideja määrättävä vain harkitusti – taustalla osittain Yhdysvaltain opioidikriisi
Suomi on korkean kynnyksen maa
Ylilääkärin mukaan kaikki halukkaat eivät kuitenkaan saa apua, sillä hoitoa tarjotaan vaihtelevasti sekä määrällisesti että paikkakunnasta riippuen. Lisäksi hoitoon on haastavaa päästä.
– Suomi kuuluu niin sanotusti korkean kynnyksen maihin. Moni muu maa on valinnut toisenlaisen tien. Ajatus on, että tehokas hoito tarjotaan opioidiriippuvaisille niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Suomessa raittiuden ajatus on edelleen vahvana alkoholikeskeisyydestä johtuen, minkä vuoksi ajatus lääkinnällisestä tuetusta hoidosta ei oikein sovi, Simojoki toteaa.
Lue myös: Käytätkö sinä näitä lääkkeitä? Eniten lääkekuolemia aiheuttavia aineita löytyy monen kaapista
Myös Hanna-Marin tapauksessa hakuprosessi oli pitkä ja raskas. Hän dokumentoi elämäänsä yhteensä parin vuoden ajan. Hän esimerkiksi kävi säännöllisesti kunnan päihdeklinikalla seulottavana, jotta vakava opioidiriippuvuus pystyttiin varmentamaan.
– Sitten täytyy olla epäonnistuneita katkoja ja lukuisia lopetusyrityksiä alla, jotta pystyy todistamaan, ettei elämä onnistu ilman hoitoa, nainen kuvailee prosessia yleisellä tasolla.
Korvaushoidossa voi olla suuriakin kunnallisia eroja. Etenkin psykososiaalisen kuntoutuksen osalta.
– Tämä on hoidon keskinen elementti, mutta siitä on säästetty viime vuosina – valitettavasti, A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki valittelee.
Korvauslääkehoito ei päihdytä riippuvaista
Lähtökohtaisesti potilaalle annetaan joko metadonia tai buprenorfiinia. Ensin lääke annetaan valvotusti ja myöhemmin, luottamuksen kasvaessa, potilas voi lääkitä itseään kotona.
Hanna-Mari on ollut nyt korvaushoidossa 2,5 vuotta, joista noin kaksi vuotta hänelle on annettu päivittäinen annos laillisia opioideja kotilääkkeinä. Annostus on tällä hetkellä 65 milligrammaa, joka pitää naisen toimintakykyisenä.
– Korkeimmillaan se voi olla noin 140 milligrammaa, joka on todella korkea annos, kun miettii, että sellaiselle ihmiselle, jolla ei riippuvuutta ole, jo pelkkä 30 milligrammaa on tappava annos.
Moni saattaa ajatella korvaushoidon olevan huumeiden käyttäjälle oikotie onneen ja helppo väylä saada ilmaisia huumeita. Näin ei kuitenkaan ole, sillä korvauslääkehoidon tarkoituksen on parantaa elämänlaatua.
– Joillakin on harhainen luulo siitä, että korvaushoidosta haetaan vain ilmaista kamaa, mutta se ei päihdytä meitä – ei sitten tippaakaan. Lääke mahdollistaa riippuvaiselle ihmisarvoisen elämän, Hanna-Mari vakuuttaa.
8:57
Keskusteluapu ja vertaistuki lääkehoidon tukena
Sen lisäksi, että riippuvainen saa korvaushoidossa lääkinnällistä apua, myös psyykkinen huolenpito on isossa roolissa. Ideaalitilanteessa korvaushoidossa käyvä saa kuukausittain keskusteluapua, minkä lisäksi vertaistuella on iso merkitys parantumisessa ja palautumisessa.
– Kun aloin käymään korvaushoidossa, irtauduin vähitellen huumepiireistä. Samalla löysin korvaushoitoyhteisön, jossa tutustuin samankaltaisessa tilanteessa oleviin ihmisiin. Tsemppaamme toisiamme pysymään kuivilla ja erossa huumemaailmasta.
Korvaushoidossa käyvä opioidiriippuvainen ei ole vieroitushoidossa tai niin sanotusti kuivilla – hän hoitaa riippuvuuttaan.
"Se tulee olemaan elämäni vaikein asia"
Hanna-Marin mukaan korvaushoidossa käyvä ja hoitoon sitoutunut ihminen kykenee normaaliin elämään ja on kuin kuka tahansa muukin.
– Opioidiriippuvainenkin on ihminen ja oikeutettu elämään aivan kuten kuka tahansa: opiskelemaan, käymään töissä, perustamaan perheen ja solmimaan avioliiton. Opioidiriippuvaisellakin on oikeus tehdä tavallisia asioita.
Korvaushoito antaa hyvin toteutettuna erittäin hyvät mahdollisuudet hoitaa myös muita riippuvuuksia, psykiatrisia ongelmia ja somaattisia sairauksia, kunhan myös psykososiaalinen kuntoutus otetaan huomioon lääkehoidon lisäksi.
Vaikka Hanna-Mari onkin edelleen riippuvainen opioideista, hän on päättänyt, että opioidit ovat muisto vain viiden vuoden sisällä.
– Vaikka se tuleekin olemaan elämäni vaikein asia, olen päättänyt onnistua siinä. Olen todella, todella kiitollinen korvaushoidon mahdollisuudesta, sillä sen avulla minunkaan ei enää tarvitse elää yli varojeni ja tehdä jatkuvasti rikoksia vain hankkiakseni kalliita ja laittomia opioideja, jotka pitävät minut terveenä.
Ennakkoluulot syövät resursseja
Myös A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoen mukaan ihmisillä on paljon vääristyneitä ennakkoluuloja juurikin tietämättömyyden vuoksi.
Simojoki kertoo, että korvaushoito nähdään toisinaan ”välttämättömänä pahana”, minkä vuoksi resurssit eivät tahdo riittää tarpeeksi monipuoliseen ja yksilölliseen hoitoon kaikkialla Suomessa.
– Stigma on vahva, eli ajatus siitä, että päihdeongelma on ihmisen oma vika tai huonojen valintojen seuraus. Tämä taas vaikuttaa ihan kaikkeen resurssien mahdollistamisesta ammattilaistenkin asenteisiin.
Myös Maailman terveysjärjestö WHO on lisännyt sekä metadonin että buprenorfiinin essentiaalisten lääkkeiden listalle. Lisäksi järjestö pitää korvaushoitoa ylivertaisena muihin hoitomuotoihin nähden.
Uusi mahdollisuus elämälle
Moni opioidiriippuvainen hakeutuu tai pääsee hoitoon liian myöhään. Tällöin vaurioita on niin paljon, että kuntoutumisen edellytykset ovat heikentyneet.
Korvaushoito kuitenkin mahdollistaa sitä tarvitsevalle ihmisarvoisen elämän ja hyväksyttävän elämänlaadun. Moni opioidiriippuvainen on esimerkiksi kyennyt jälleen takaisin työ- ja opiskelijaelämään.
Myös Hanna-Mari kokee, että korvaushoito on antanut hänelle uuden mahdollisuuden.
– Toivon, että ihmisten käsitykset ja asenteet meitä korvaushoidon asiakkaita kohtaan muuttuisivat edes aavistuksen verran. Toivon myös, että jos yksikin lukija elää tällä hetkellä vähänkään samankaltaista elämää kuin minä ennen elin, toivoisin hänen saavan rohkeutta ja voimaa hakea itselleen apua, Hanna-Mari sanoo toiveikkaana.