HUS otti käyttöön digitaalisen röntgenkuvajärjestelmän

Digitaalinen röntgenkuvajärjestelmä on otettu käyttöön jo seitsemässätoista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaalassa. Tässä laajuudessa ei digitaalista kuvajärjestelmää ole missään muualla Euroopassa. Toiminta antaa rajattomat mahdollisuudet, sillä esimerkiksi päivystävä röntgenlääkäri voi istua missä sairaalassa tahansa ja konsultoida kuvia reaaliajassa.

- Nimenomaan syöpätaudeissa kuvan katselu vaatii vanhoja kuvia. Me seuraamme kuvista miten tauti etenee tai paranee. Silloin on hyvin tärkeää, että saamme kaikki kuvat nähtäviksi, sanoo ylilääkäri Sören Bondestam.

Entä millä tavalla tästä eteenpäin tieto kulkee?

- Minä kirjoitan välittömäästi tämän lausunnon, joka on sen jälkeen kaikkien niiden HUS:n sairaaloiden luettavissa, joilla on lukemiseen oikeus, Bondestam kuvailee järjestelmää.

Meilahden sairaalassa Helsingissä on jo siirrytty digitaaliseen röntgenkuvien tallentamiseen ja siirtämiseen sairaalasta toiseen tietokoneella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että röntgenkuvia ei enää tarvitse kuljettaa sairaalasta toiseen tai lähettää postissa.

- Tietoverkokkojen avulla voidaan säästyä potilaan monilta kuljetuksilta. Verkoissa voidaan katsoa kuvia ja kysyä toisen lääkärin mielipidettä. Tämä toinen lääkäri voi olla vaikka toisella puolella maailmaa, jos sieltä löytyy se paras asiantuntemus. Kun potilaan tiedot siirtyvät sairaalasta toiseen tieto on salaista, kertoo tekniikan tohtori Hanna Pohjonen Rosaliecosta.

Tietosuojaan onkin kiinnitetty erityistä huomiota. Jatkossa lääkärit saavat käyttöönsä tunnistamista helpottavat älykortin, joka jättää käyttäjästa tunnistettavat jäljet verkkoon.

- Älykortit tulevat ensimmäisten perusterveydenhoidon lääkäreiden käyttöön kuun lopussa. Loppuvuodesta älykortin omistavia lääkäreitä on noin 50 ja ensi vuoden lopussa jo noin 500, Pohjonen arvioi.

Säästöjä syntyy, kun potilaan tiedot ovat aina samassa paikassa kuin potilaskin. Myös toimintatapoja muuttamalla saataisiin mittavia säästöjä aikaan.

- On arvioitu, että koko Uudellamalla saavutetaan vuosittain noin 1,5 miljoonan euron säästöt, mutta tässä luvussa on vasta filmimateriaalin ja kemikaalien jääminen pois kustannuksista, laskee Pohjonen.

(MTV3)

Katso myös Sirkka-Liisa Mannerkosken juttu

(Seitsemän uutiset 15.10.2002)