HUS-johtaja: Sairaaloiden päivystysjärjestelmä vaatii täysremontin – "Nyt jo noin puolet potilaista odottaa yli 8 tuntia"

2:10
Suomen päivystysjärjestelmä vaatii remontin, kertoo HUS Akuutin johtaja.

Suomen päivystysjärjestelmä vaatii remontin, kertoo HUS Akuutin johtaja MTV Uutisille. Asiantuntijan mukaan nykyinen järjestelmä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallis, ja ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan ennen koronaa.

Potilaiden odotusaikoja yhteispäivystyksissä pidetään kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkinä.

"Olen ollut vuodesta 1978 päivystyksessä töissä ja aikalailla samat ovat ongelmat"

Tällä viikolla HUS:n yhteispäivystyksissä on odotettu yli kuusikymmentäkin tuntia. Päivystys on ruuhkautunut, mutta kaikesta ei voi, tälläkään kertaa, syyttää koronaa.

– Olen ollut vuodesta 1978 päivystyksessä töissä ja aikalailla samat ovat ongelmat. Meillä on Suomen terveydenhuollossa aika vanhanaikainen käsitys siitä, mitä yhteispäivystyksessä pitäisi tehdä. Siellä aivan liian pitkään tutkitaan potilaita, kertoo HUS Akuutin toimialajohtaja, professori, Maaret Castrén

Päivystyksestä on olemassa suosituksia, mutta niihin ei suhtauduta riittävällä vakavuudella.

– STM:n laatuohjeistuksessa tulisi sairaanhoitopiirin vuosittain selvittää, miksi potilaat ovat yli 6 tuntia yhteispäivystyksessä. Tämä ohjeistus ollut käytössä jo vuosia, mutta sitä ei ole toteutettu, johtaja toteaa.

"Noin puolet potilaista odottaa yli 8 tuntia päivystyksessä"

Pitkät ajat päivystyksessä huolestuttavat.

– Kun vielä muutama vuosi sitten sitten noin 15 prosenttia HUS:n päivystyspotilaista odotti yli 8 tuntia, niin nyt jo noin puolet potilaista odottaa yli 8 tuntia päivystyksessä, toteaa Castrén.

– Tämä tilanne on ollut vuosia ja vuosikymmeniä. Meillä on jatkuvasti potilaita odottanut tunteja, vuorokausiakin, päivystyksessä verhojen väleissä. Päivystyksen olosuhteet eivät ole ollenkaan sopivia potilaan pitkäaikaiseen hoitoon. Samalla uudet kriittisesti sairaat potilaat eivät saa tarvitsemaansa huomiota ja hoitoa, kun aika menee niihin potilaisiin, jotka odottavat siirtymistä vuodeosastopaikoille, joita ei ole tarjolla, toteaa ylilääkäri, dosentti, Harri Hyppölä Mikkelin keskussairaalasta. 

"Kyllä Suomi on outolintu"

Castrenin mukaan suomalainen yhteispäivystysjärjestelmä on kansainvälinen poikkeus.

– Kyllä Suomi on outolintu. Minulla oli juuri kollega Norjasta käymässä ja hän oli aivan ihmeissään. Heillä ei edes korona-aikana ole oikeastaan koskaan potilas päivystyksessä yli viittä tuntia.

Castrén kertoo, että potilaiden pitäisi päästä nopeasti jatkohoitopaikkaan osastoille, mutta...

– Meillä ei ole läheskään kaikilla osastoilla iltaisin ja öisin lääkäriä, joka voisi ottaa vastaan potilaan sinne ja jatkaa tutkimuksia siellä.

Lisäksi osastotkin voivat olla jo valmiiksi täynnä ja ylipaikoilla.

– Koska sieltä ei siirry potilaat eteenpäin sinne, minne he ovt jonottaneet vaikka jo viikon. Eli tämä on tosi hankala tilanne kokonaisuudessaan, Hyppölä sanoo.

Päivystyksessä on myös työtä haittaavia trendejä: väestön vanheneminen näkyy yhä raskaampina potilaina, nuoremmat lääkärit eivät ole niin halukkaita päivystämään kuin aiemmat sukupolvet ja laitospaikkoja on vähennetty.

– Meillä on aikalailla paikkoja suljettu. On ajateltu, että hoito onnistuu kotona. Nyt siihen pitäisi oikeasti panostaa, että se kotona hoitaminen onnistuisi.

"Rahoitustarve olisi miljardiluokkaa, että kirittäisiin siihen bkt-osuuteen, mikä muissa länsimaissa on terveydenhuollon osalta"

Esimerkiksi HUS:ssa on nyt yli 200 potilasta, jotka odottavat sairaalassa sopivaa jatkohoitopaikkaa. Ongelma on valtakunnallinen, sanoo asiantuntija. 

– On vähennetty selkeästi terveyskeskusten ja perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja, jolloin sitten potilaat jäävät erikoissairaanhoitoon odottamaan heille sopivampaa jatkohoitopaikkaa ihan suotta, kertoo Hyppölä.

Onko tämä vähän niin kuin hölmöläisen peiton tekoa?

– Se on just sitä, Hyppölä toteaa. 

– Poliitikot kyllä tietävät, mitä tekevät. Säästöpaineet kunnissa on kovat eli sitten on säästetty kuntien vuodeosastopaikoista. Sitten on helpompaa moittia erikoissairaanhoitoa kasvavista kuluista. Ja kulut kasvavat, sillä erikoissairaanhoito on aina kallimpaa kuin perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, ylilääkäri jatkaa.

– Suurempien kuntien terveyskeskusten vuodeosastoihin kannattaisi ehdottomasti satsattava kuntouttavaan osastotoimintaan, Hyppölä toivoo.

Hyppölän mukaan rahaa on ylipäätänsä liian vähän.

– Rahoitustarve olisi miljardiluokkaa, että kirittäisiin siihen bkt-osuuteen, mikä muissa länsimaissa on terveydenhuollon osalta.

"Tällä tavalla pitäisi toimia ihan joka päivä, koronankin jälkeen"

Castrén antaa kansainvälisiä esimerkkejä mahdollisista toimintatavoista.

– Toimivan systeemin pitäisi lähteä siitä, että päivystyksessä tehdään ihan vain se alkututkkiminen, jonka jälkeen oman erikoisalan pitäisi ottaa potilaasta kopin jatkotutkimuksia varten. 

– Kansainvälisesti päivystyksessä, jos useampi potilas on yli 8 tuntia, sinne kokoonnutaan johdon kutsumana miettimään, että mitä tilanteessa pitäisi tehdä, jotta potilaat pääsevät päivystyksestä pois. Tämän viimeisen viikon aikana, katsoen koko urani aikaa, ensimmäistä kertaa on ollut tilanne, jossa mietimme aamulla, mistä löytyy vapaita paikkjoa ja minkä toimialan potilaita joku toinen toimiala voisi auttaa ottamaan, jotta päivystyksestä saataisiin potilaat pois. Tällä tavalla pitäisi toimia ihan joka päivä, koronankin jälkeen. 

 – Kiirepoliklinikka: Illalla voi sanoa potilaalle, että "menkää rouva kotiin nukkumaan, tulkaa aamulla uudestaan ja jatkamme silloin tutkimuksia". Näin tehdään kansainvälisesti. Meiltä puuttuu sellainen tapa toimia. 

Korona on pahentanut henkilöstöpulaa ja työkuormaa entisestään. Altistuneita paikkaavien sijaisten saaminen on vaikeaa. 

– Meillä on potilaiden lisäksi myös altistuneita ja sairastuneita hoitajia ja lääkäreitä, joka on aiheuttanut sen, että kaikkia paikkoja ei voida pitää auki. 

Pitkä aika päivystyksessä lisää kuolleisuusriskiä

 Castrén muistuttaa, että pitkät ajat päivystyksissä tulevat kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti. 

– Maailmalla kollegat ovat tehneet tutkimuksia, että jopa kolminkertainen kuolleisuus on niillä vanhuspotilailla, jotka ovat pitkään päivystyksessä. Suomessa on todettu, että myös koko sairaalajakso pitenee merkittävästi tämän seurauksena. 

– Siitä tulee moninkertaiset kerrannaisvaikutukset, että meidän systeemissämme potilaat eivät pääse nopeasti päivystyksestä eteenpäin.

"Kerta kaikkiaan sängyt eivät riitä"

Hyppölä ei usko, että tulevaisuus olisi kovin valoisa.

– Pahoin pelkään, että mikään ei juurikaan muutu. Pahimmillaan tämä ei parin vuoden päästä kiinnosta juuri ketään, niin kuin ei ole kiinnostanut aikaisempinakaan vuosina. 

Sote-uudistus pistää organisaatioita yhteen. Pelastaako se jotain?

– Ei nämä saman organisaation maakunnat, jotka ovat jo vuosia toimineet, ole mitään paratiiseja. Samat ongelmat niissä on. Paikkoja on vähennetty. Kerta kaikkiaan sängyt eivät riitä. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja