Yhä harvempi lääkäri on valmis päivystämään virka-ajan ulkopuolella | MTV Uutiset
Lääkärien haluttomuus päivystää on paheneva ongelma: "Emme saa maailmaa sellaiseksi, että potilaat tulisivat vain virka-aikaan"
6:14 Lääkäreitä on vaikea saada töihin päivystysaikaan
Julkaistu 07.02.2023 05:20
Jenny Mäkinen
jenny.makinen@mtv.fi
Päivystyksissä työskenteleminen on monille lääkäreille yksi keskeisimpiä ja opettavaisimpia paikkoja työskennellä. Moni myös kokee edelleen päivystämisen lääkärinä velvollisuudekseen. Alalla on kuitenkin ollut jo pidempään havaittavissa joukko, joka tahtoisi päivystää mahdollisimman vähän tai ei lainkaan.
Pelkästään HUS-yhtymän Uudenmaan yhteispäivystykset tarvitsevat päivystystoiminnan pyörittämiseen päivittäin 100 lääkäriä tekemään 550 päivystystuntia. HUSin toimialajohtaja Maaret Castrén sanoo, että tämän määrän järjestäminen päivittäin on haastavaa ja toisinaan se tuntuu aivan mahdottomalta.
Muutoksen taustalla on suurempia muutoksia koko alalla. Päivystyksissä on enemmän ruuhkaa ja potilaat siirtyvät jatkohoitopaikkojen puutteen vuoksi hitaammin eteenpäin päivystyksistä. Hoidettavana on myös sairaampia potilaita, joiden hoito on hitaampaa, mikä vie enemmän tilaa ja resursseja.
– Päivystykseen tulee aika vähän potilaita yhden vaivan takia. Meillä on potilaita, joilla on kroonisia sairauksia ja jokin akuutti tilanne. Päivystyksissä tehdään myös osastotyötä, eli siellä hoidetaan vuorokausia potilaita, joiden olisi pitänyt tunneissa lähteä seuraavaan hoitopaikkaan, Castrén kuvailee.
Nuoremmat arvostavat vapaa-aikaa
Castrénin mainitsema muutos potilaissa aiheuttaa sen, etteivät kaikki lääkärit näe päivystystyötä enää yhtä mielenkiintoisena. Hoidossa on paljon osastopotilaita, jotka vaativat hitaampaa hoitoa, mikä poikkeaa luonteeltaan perinteisestä nopeatempoisesta päivystyshoitotyöstä.
Castrén näkee päivystämishaluttomuuden taustalla myös muutoksen siinä, miten työntekoon nykyisin suhtaudutaan. Haasteellisinta on löytää päivystäjiä ilta-, yö-, ja viikonloppuvuoroihin.
Työvuorotoiveissa korostuvat jouluaatto, hiihtoloma ja juhannus.
– Töissä oleminen on muuttunut vuosien varrella. Meitä nuoremmat sukupolvet arvostavat vapaa-aikaa ja heidän vapaa-ajan käyttönsä on erilaista kuin meikäläisen.
– Ihmiset haluavat tehdä iltaisin ja viikonloppuisin ja varsinkin pyhinä muuta kuin olla töissä. Lääkärit haluavat olla perheidensä ja harrastustensa parissa ennemmin kuin olla hyvin työhönsä sitoutuneita.
HUSin päivystys oli alkuvuodesta pahasti ruuhkautunut:
7:36
Työaikojen kaksi puolta
Alalla on tapahtunut myös hyviä muutoksia. Nykyinen työaikalaki ehkäisee ylettömän pitkät työvuorot. Aiemmin Suomessa ei ollut mitenkään tavatonta, että lääkäreillä oli työpaikoillaan sänkyjä, joissa he kävivät välissä nukkumassa työpaikalla sen sijaan, että välissä mentäisiin kotiin. Castrén muistaa nämä ajat hyvin.
– Kun olin itse nuori lääkäri, pääsääntöisesti tehtiin näitä 24 tunnin päivystysvuoroja. Pisin työrupeama, minkä olen yhteen kyytiin tehnyt, oli neljä ja puoli vuorokautta Vaasan keskussairaalan leikkaussalissa.
– Jälkikäteen ajateltuna sellainen on ihan mahdotonta. Ei sellaista voi tehdä, jos haluaa hoitaa potilasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Aiempaa lyhyemmät päivystysvuorot ovat lähes kaikkien mielestä tervetullut parannus sekä potilaiden että lääkärien hyvinvoinnin kannalta. Lyhyemmissä päivystysvuoroissa on kuitenkin kääntöpuolensa.
– Koska päivystysvuorot ovat lyhyempiä, tarvitsemme aiempaa enemmän ihmisiä suorittamaan vuorokauden työrupeaman.
Yhä harvempi terveyskeskuslääkäri päivystää
Asiaan vaikuttavat myös lääkärien nykyiset työsopimukset. Päivystyksiä alettiin Suomessa keskittää 1990-luvulla johtuen lääkäreiden haluttomuudesta työskennellä pienten paikkakuntien terveyskeskuksissa.
Lääkäreitä alettiin houkutella töihin lupaamalla, ettei heidän tarvitsisi päivystää lainkaan. Terveyskeskusten lääkärivaje ei ole vieläkään ratkennut näistä sopimuksista huolimatta.
Koska joidenkin terveyskeskusten potilaat eivät voi hakeutua omaan terveyskeskukseensa kuin päivällä, potilaat hakeutuvat muina aikoina sairaaloiden päivystyksiin. Potilaat siirtyivät terveyskeskuksista sairaaloihin, lääkärit eivät.
– Siinä todellakin kävi niin, että sairaaloihin siirrettiin perusterveydenhuollon potilaat, mutta yhtään lääkäriä ei näiden potilaiden mukana tullut meille töihin. Missään muualla kuin Suomessa ei sellaista yhteispäivystyskonseptia ole, että hoidetaan samoissa yhteispäivystyksissä sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon potilaat.
Lääkäriliiton 2017 julkaisemasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että päivystykseen osallistuvien terveyskeskuslääkärien määrä on laskenut jo vuosia. Tutkimuksen mukaan päivystykseen osallistuvien terveyskeskuslääkärien määrä putosi 2002–2017 välillä 45 prosenttiyksikköä.
Kaikista kyselyyn osallistuneista lääkäreistä puolet vastasi, ettei haluaisi päivystää lainkaan.
– Kyllä, sellaisia lääkäreitä on paljon. Varsinkin terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa on ihan sellaisia lääkäreitä, joilla on työsopimus, jonka mukaan heidän ei tarvitse osallistua päivystämiseen lainkaan. Suurin osa yksityisen puolen lääkäreistä ei päivystä kuin yksittäisiä keikkoja. Meillä on ollut ihan nuoria erikoistuvia lääkäreitä, jotka ovat sanoneet siirtyvänsä virka-aikaiseen työhön heti, kun valmistuvat.
HUSin akuuttiyksikkö vuokraa yksityisen puolen lääkäreitä päivystyksen työvuoroihin noin 5,4 miljoonalla eurolla vuosittain esimerkiksi Mehiläisestä ja Terveystalosta. Sekä Mehiläinen että Terveystalo vahvistavat sähköpostitse, ettei heiltä ole aina onnistuttu toimittamaan lääkäreitä kaikkiin päivystysvuoroihin.
Julkisten terveyspalveluiden lääkäripalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Joonas Turunen kommentoi asiaa:
– Kyse on jo pitkään ollut hyvin haastavasta liiketoiminnasta. Lääkäreiden yleinen päivystyshalukkuus on heikentynyt, minkä vuoksi tilaaja-asiakkaat ovat myös ulkoistaneet kasvavan osan näistä päivystyksistä yksityisille palveluntuottajille.
– Aiemmin monilta lääkäreiltä edellytettiin päivystystyötä osana virkatehtäviään, mutta näistä velvoitteista ollaan kasvavassa määrin luovuttu, minkä vuoksi suurempaan määrään päivystysvuoroja (etenkin yleislääkäripäivystykset) joudutaan hankkimaan henkilöstö erikseen. Monesti tällöin kyse on tietystä lääkärijoukosta, joka erikoistuu päivystyksiin ja esimerkiksi suunnittelee oman vuorokausirytminsä päivystysvuorojen mukaan.
Terveystalon henkilöstöpalvelujen johtaja Anni Huotari jakaa saman huolen.
– Terveystalon henkilöstöpalveluiden kautta tarjoamme noin 500 lääkäriä asiakkaidemme päivystystarpeisiin. Tuotamme päivystystä asiakkaan toiveen mukaan, esimerkiksi niin, että hoidamme yhden toimipisteen kaikkia yleislääkärivuoroja ja toisissa toimipisteissä esimerkiksi vain viikonloppuvuoroja.
– Päivystävien lääkäreiden määrä on pysynyt meillä suhteellisen tasaisena viime vuodet. Vuonna 2022 huomasimme kuitenkin huolestuneena, että samaan määrään päivystysvuoroja tarvitaan entistä useampi lääkäri. Käytännössä siis lääkärit saattavat toivoa vuorojen pätkimistä lyhemmiksi tai he ottavat vähemmän vuoroja hoitaakseen.
– Näemme, että tämä johtuu päivystysten työkuormasta (muun muassa ruuhkat, hoitajapula, jatkohoitopaikkojen puute), joka vaikuttaa lääkäreiden jaksamiseen myös meillä. Päivystystyö on kuitenkin monelle lääkärille lisätyötä. Jaamme julkisen terveydenhuollon huolen niin lääkäreiden kuin hoitajien jaksamisesta.
Sairaus ei katso kelloa
Päivystäminen tulee nyt ja aina olemaan välttämätön osa terveydenhoitoa. Sairaus tai onnettomuus ei katso kelloa.
– Vaikka me kuinka organisoisimme töitämme, sairaaloissa ja teho-osastoilla tulee aina olemaan potilaita myös yöllä. Esimerkiksi kaikkein vakavimmat onnettomuudet sattuvat usein yöllä. Mehän emme saa maailmaa sellaiseksi, että potilaat tulisivat sairaaloihin vain virka-aikaan, Castrén sanoo ja jatkaa.
– Maailma muuttuu ja meidän pitää vain jotenkin löytää sellaisia keinoja, joilla me voimme mahdollistaa työvuorot sellaisiksi, että ihmiset haluavat tulla niitä tekemään. En voi moittia ihmisiä siitä, että he haluavat viettää aikaansa muualla kuin sairaalassa. Potilaiden kannalta toivon, että voisimme yhdessä vaikuttaa siihen, että työ olisi niin houkuttelevaa, että meiltä löytyisi lääkärit jokaiselle potilaalle.
Castrén arvelee, että yksi tapa nostaa päivystysten vetovoimaa lääkäreille olisi se, että lääkärit voisivat näissä vuoroissa keskittyä perustehtäväänsä ja hoitaa nimenomaan päivystyksellisiä ongelmia.
Potilaat pitäisi myös pystyä siirtämään jouhevammin päivystyksestä vuodeosastoille saamaan jatkohoitoa. Lisäksi menetetty aika perheiden ja harrastusten parissa pitäisi pystyä kompensoimaan riittävän hyvin rahana ja vapaa-aikana.
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sanoo, että suurimmat muutokset päivystyksissä ovat lääketieteen kehittyminen ja ikääntyvän väestön kautta se, millaisia potilaita Suomessa hoidetaan.
– Työ, jota päivystyksissä tehdään kiinnostaa nuoria lääkäreitä erittäin paljon: murtumat, sydänkohtaukset, vakavat keuhkokuumeet. Suuri muutos on ymmärrys siitä, ettei sitä työtä voida tehdä ihan älyttömiä määriä.
Heinäaho sanoo, että päivystyksistä saatava osaaminen on yksi keskeisimpiä lääkärin perustaitojen kehittymisen kannalta.
– Päivystäminen opettaa lääkärille, mikä on tärkeää, mitä tehdään ensin ja tunnistamaan vakavasti sairaita ihmisiä.
Heinäaho ei usko, että lääkärien into päivystää olisi laskenut minnekään. Sen sijaan päivystysten maine on kärsinyt kolauksen ja joitakin lääkäreitä pelottaa lähteä kokeilemaan päivystämistä, vaikka potilastyö koetaankin edelleen tärkeäksi.
– Päivystys on koko terveydenhuoltojärjestelmän kuumemittari. Jos päivystyksessä on ongelmia, meidän pitää katsoa, mitkä ne aiheuttaa. Kun päivystyksessä on ruuhkaa, ongelmat ovat itseasiassa muualla kuin päivystyksessä.
