Suomen Erikoislääkäriyhdistyksessä pelätään, että valtio on keskittämässä päivystystä aiempaakin enemmän ja se lääkäreiden mukaan kasvattaisi päivystävien yksiköiden ruuhkia yhä pahemmiksi, vaikeuttaisi henkilöstöpulaa entisestään sekä heikentäisi hoidon laatua.
– Jos keskittämistä jatketaan, se tarkoittaa etäisyyksien kasvamista hoitopaikkoihin, mikä puolestaan voi lisätä ensihoitopalvelun kysyntää ja viivästyttää hakeutumista ajoissa päivystyspalvelujen pariin. Edelleen, pidentyneet ambulanssien kuljetusmatkat lisäävät ensihoidon tehtäväsidonnaisuutta, lisäävät ambulanssityhjiöitä erityisesti reuna-alueilla ja heikentävät siten ensihoidon palvelutasoa, toteaa yhdistyksen valtuuskunnan jäsen, erikoislääkäri Sirja Kaartinen.
Lue myös: MTV Uutisten tiedot: Työryhmä karsisi sairaaloista leikkaustoimintaa ja tehohoitoa
Kaartisen mukaan kehitys ruuhkauttaa päivystyspisteitä entisestään.
– Jo nyt kärsimme potilaspaikkojen puutteesta, ja huoli on, miten saamme tulevaisuudessa vielä isomman joukon päivystyspotilaita mahdutettua. Paitsi, että keskittäminen pidentää hoitopaikkaan saapumisen matkaa, pitenee myös jatkohoitopaikkaan siirtyminen.
– Kun siirtoyksiköt ovat kiinni edellisessä tehtävässä, toinen potilas odottaa päivystävässä sairaalassa ja mahdollisesti tukkii paikan, joka tarvittaisiin suunnitellusti sairaalaan leikkaukseen tulevan potilaan hoitamiseksi.
Artikkelin alussa on katsottavissa akuuttilääkärin videohaastattelu.
"Lasketaanko sen varaan, että hoitajat tai lääkärit matkustavat 100 kilometrin matkoja päivystystä varten?"
– Päivystyksen lisäkeskittämisestä johtuen päivystävien pisteiden leikkauskapasiteettia pitää lisätä. Mistä henkilökunta saadaan? Oletuksena lienee, että muista sairaaloista siirtyisi henkilökunta päivystävään sairaalaan. Lasketaanko sen varaan, että hoitajat tai lääkärit matkustavat esimerkiksi 100 kilometrin matkoja päivystystä varten? Tällainen järjestely ei ole kovinkaan houkutteleva jo nyt henkilöstöpulasta kärsivällä alalla.
Yhdistyksessä ollaan huolissaan myös potilasturvallisuuden tasosta.
– Oletetaan, että potilas leikataan sairaalassa, jossa ei ole kirurgista päivystystoimintaa. Virka-ajan päätyttyä potilaalle tulee jokin leikkauksen jälkeinen ongelma, esimerkiksi sisäinen verenvuoto. Pystytäänkö tämä luotettavasti ja ajoissa diagnosoimaan ja hoitamaan? Kaartinen kysyy.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Huoli terveydenhuollon kestävyydestä
Yhdistys on huolissaan terveydenhuollon kestävyydestä, laadusta ja kustannuksista.
– Päivystyksiä keskittämällä hoito siirtyy aina vain kauemmaksi potilaasta. Terveydenhuollon rakenne perustuu toimivaan hoidon porrastukseen, jossa perusterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä ennaltaehkäisyssä, sairauksien seulonnassa ja matalariskisten sairauksien ja vammojen hoidossa.
– Erikoissairaanhoidon tehtävä on vaativien sairauksien hoidossa, myös keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloiden rooli on osittain erilainen. Vaikka pohjakoulutus on sama, kaikki portaat vaativat oman kokemuksen ja mahdollisen lisäkoulutuksen. Vahvalla keskittämisellä rikotaan tämä järjestelmä.
– Keskittämällä päivystys, potilaat siirtyvät vieläkin enemmän erikoissairaanhoidon piiriin.
Osaajaresurssia halutaan suunnata päiviin öiden sijasta
Ohjausryhmästä kerrotaan MTV Uutisille, että yöpäivystysten käyttöaste on monissa yksiköissä vähäinen ja sitoo resurssia - yhden lääkärin yön yli päivystysrinki vaatii liki 10 henkilön panoksen. Osaajaresurssin suuntaaminen päiväaikaiseen päivystykseen nähdään ministeriössä järkevänä. Lääkärit eivät ajatusta niele.
– Päivystyspotilaiden hoitoa ei voi lopettaa seinään työpäivän päättyessä. Jos toiminta jää vain päiväpäivystykseen, ei pidempää seurantaa vaativia potilaita voida ottaa vastaan kuten ennen. Päivystyspotilaiden vaativuus muuttuu eikä aiempaan osaamistasoa voida pitää yllä. Esimerkiksi päivystysleikkausten hallinta on tärkeää myös hyvässä päiväaikaisten potilaiden hoidossa, toteaa Erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Auli Juntumaa.
Silloin myös kuvantamisen, laboratorio- ja muu tukitoiminnan tulisi olla lähempänä kuin 100 tai 200 kilometrin päässä.
Miten käy koulutuksen?
Lisäksi Juntumaa kantaa huolta lääkärikoulutuksen rahoituksesta.
– Myös koulutusresursseja ajetaan samalla alas, vaikka lääkärien kliinistä koulutusta on jo jouduttu siirtämään keskussairaaloihin resurssien ollessa erittäin tiukassa. Lisäksi juuri nyt tarvittaisiin isoja panostuksia erikoislääkärikoulutukseen ja se tapahtuu klinikoissa, joissa erikoislääkärit ovat lähikouluttajia.
Kyse on ketjureaktiosta, kertoo puheenjohtaja.
– Kun toiminnan vaatimustasoa ja potilastapausten ja leikkausten vaativuutta lasketaan, lähtee pois myös laaja-alaisempaa osaamista, jolloin opetus on suppeampaa.
Onko näyttöä keskittämisen tuovasta kustannuksia hillitsevästä vaikutuksesta?
– Keskittämistä perustellaan kustannussyillä. Onko näyttöä keskittämisen tuovasta kustannuksia hillitsevästä vaikutuksesta? kysyy Kaartinen.
– On todettavissa, että keskittäminen on lisännyt koneellisia tutkimuksia, kun niiden saatavuus on lisääntynyt, kuten esimerkiksi keuhkoveritulpan selvittämiseksi tehtävää tietokonekuvausta.
– Päivystysuudistuksen jälkeen tutkimusten määrän on todettu lisääntyneen huomattavasti, mutta keuhkoveritulppia ei kuitenkaan ole todettu yhtään enempää. Samoin jos kiireiseen päivystyspisteeseen tulee päänsä lyönyt potilas, on nopeampaa katsoa pään tietokonekuvaus, todeta ettei ole vuotoja ja päästää potilas kotiin, kuin ottaa potilas seurattavaksi.
"Byrokratiaa pitää keventää"
Yksi arkea kuormittava tekijä on byrokratia. Sitä on Kaartisen mukaan kansainvälisestikin katsottuna liikaa.
– Suomi tulkitsee monia EU:n säädöksiä muita Euroopan maita tiukemmin. Tämä lisää kirjaamista, vaikeuttaa potilastietojen siirtymistä ja hidastaa hoitoprosessia. Olemassa olevat säädökset pitää arvioida uudelleen, mistä on hyötyä ja mitä pitäisi keventää.
Kaartinen kertoo, että nykysäädösten mukaan, lääkäri ei saa katsoa potilaan papereita enää potilaan siirryttyä toisen lääkärin hoidettavaksi.
– Esimerkiksi jos nukutuslääkäri hoitaa tapaturmapotilasta leikkauksessa, hän ei voi katsoa myöhempiä tekstejä arvioidakseen oliko hoito riittävää vai olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin. Hyvinvointialueilla on myös eri potilastietojärjestelmät, päivystysaikana ei välttämättä pääse näkemään kaikkia oleellisia tietoja helposti. Koulutus kärsii.
"Kestävää terveydenhuoltoa ei rakenneta poliittisen arvomaailman perusteella"
Priorisointikeskustelussa pitäisi päästä konkreettisiin johtopäätöksiin. Se, mikä on riittävää, on tulkinnanvaraista, eikä sitä ole lainsäädännöllä kovin tarkasti määritelty. Hallituksen tulisi miettiä, tulisiko priorisointia tuoda konkreettisemmalle tasolle.
Kaartinen korostaa tutkittua tietoa ja työrauhaa.
– Kestävää terveydenhuoltoa ei rakenneta poliittisen arvomaailman perusteella, vaan sen pitää perustua tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon. Terveydenhuollon vakauttamiseksi pitäisi voida Ruotsin mallin mukaan sopia vakautettuja asioita, joita seuraava hallitus sitoutuu noudattamaan.
– Massiivista terveydenhoidon sekä sosiaalihuollon uudistusta ollaan vasta rakentamassa. Toivomme uudistukselle ja sen työntekijöille hetken työrauhaa ennen seuraavaa potilashoitoon merkitsevästi vaikuttavaa uudistusta sekä muutoksen seurausten kriittistä arviointia.
Asiaa pohtivan ohjausryhmän johdosta kerrotaan, että henkilöstö ja osaaminen ei riitä nykyiseen sairaala- ja erityisesti päivystysverkkoon. Työryhmän johdosta todetaan MTV Uutisille, että yksikköjen karsiminen ei ole työryhmän esityksen ensisijainen tarkoitus. Esitys julkaistaan torstaina.