Hurja ennuste: Eikö tulevaisuudessa enää tilatakaan pizzaa?

Entä jos tulevaisuudessa et tilaakaan kotiisi pizzaa, vaan pizzakokin? Vuonna 2030 kerrostalosi alakerrassa on yhteinen kylmiö, johon kauppaketju tuo kerran viikossa koko talon ostokset. Tai kodissasi ei ole lainkaan keittiötä, koska syöt pelkästään ulkona.

Olemme jo nyt tottuneet käyttämään monia ruokapalveluja, kuten ravintoloita, valmisruokia tai kotiinkuljetusta. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas uskoo, että palvelut ja niiden kysyntä kasvavat edelleen tulevaisuudessa. Yksi syy on väestömuutoksessa: yhden hengen taloudet yleistyvät, ja ne ovat kaikkein innokkaimpia ulkoistamaan ruoanlaittoa. Myös kaupungistuminen lisää palvelutarjontaa.

Raijas näkee esimerkiksi painavien taloustuotteiden kotiinkuljetuksen mahdollisena tulevaisuuden palveluna, johon keskituloisellakin on varaa. Pizzakokki saatetaan palkata juhlapäivänä, kun halutaan jotain erikoista.

Syömisen kirjo tulee ylipäänsä monipuolistumaan, arvioi ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

–Samalla syntyy hybridejä: kun tilaat kotiisi kokin, onko se kotona vai ulkona syömistä?

Tylsät vaiheet pois ruoanlaitosta

Palvelut eivät silti syrjäytä omaehtoista ruoanlaittoa. Keittiöt eivät häviä kodeistamme, sillä itse tekeminen pysyy tärkeänä ruoanlaitossa.

Tärkeää on kuitenkin ajan säästäminen, mikä näkyy esivalmistettujen tuotteiden kysynnän kasvuna. Puolivalmisteet ovat pikkuhiljaa arkipäivää myös kotitalouksissa.

–Otetaan ruoanlaitosta tylsät vaiheet pois, ja itse saa tehdä hauskan osuuden, Raijas summaa.

Osa ihmisistä taas haluaa ottaa osaa ruoantuotantoprosesseihin, vaikka osallistuminen olisikin lähinnä symbolista. Tulevaisuustutkija uskoo esimerkiksi kumppanuusmaataloushankkeisiin. Ihmiset sitoutuvat ostamaan kumppanuusviljelijän satoa tai ovat valmiita tukemaan häntä muuten – vaikkapa nimikkolammasta ruokkimalla.

– Tällainen alkutuotannon ja kuluttamisen yhdistyminen odottaa meillä vielä isoja läpimurtoja, sanoo Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Anna Kirveennummi.

Ruokahaaveissa siintää parempi elämä

Kirveennummen mukaan osa ihmisistä on valmiita maksamaan reippaasti esimerkiksi siitä, että he ovat mukana tuottamassa ruokaa. Suuren massan kulutuskäyttäytymistä ohjaa silti ennen muuta ruoan hinta ja "kohtuullinen laatu".

– Ruoka on monelle lähestulkoon ainoa keino säädellä elinkustannusten tasoa. Ruuasta voidaan säästää, mutta sen avulla voidaan myös nostaa elämänlaatua.

Talouden realiteetit säätelevät myös palveluiden monipuolistumista, Raijas huomauttaa.

– Jos taloudellinen tilanne tiukkenee, palveluita ei kehitetä eikä niille ole myöskään kysyntää.

Monet ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvät tulevaisuudenvisiot ovat haavekuvia "paremmasta" elämästä. Lennokkaatkin unelmat voivat kuitenkin muuttua käytännöiksi.

– Jos ihminen näkee jonkin tavoittelemisen arvoisen tulevaisuuden, niin hänellä on taipumus järjestää askeliaan sen suuntaisesti, Kirveennummi sanoo.

STT – Tero Malinen, Annika Martikainen

(MTV3)