Hurakka, hiilakas ja kahviloma? Näin suomen kieli muuttuu ja venyy

Yleiskielen sanakirjaan ei tavallisesti sisällytetä myöskään harvinaisia erikoisalojen termejä, elleivät ne esiinny paljon esimerkiksi tiedotusvälineissä.

– Jonkin sanan puuttumisesta sanakirjasta ei liioin pidä tehdä sellaista päätelmää, että se olisi päätetty jättää pois – ehkä sana ei ole vielä ehtinyt sinne tai on jäänyt huomaamatta ulkopuolelle.

Mikael Agricolan kirjoittama, vuonna 1543 ilmestynyt ABC-kirja oli ensimmäinen suomalainen aapinen.Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Nouseeko tästä hurakka?

Ajan myötä joitakin sanoja on myös poistunut käytöstä.

– Kun käsite alkaa olla tuntemattomampi, näin käy. Muun muassa maatalousalan sanoja on hävinnyt, Grönros kertoo.

Vuosina 1951–1961 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa näkyy monia sanoja, jotka myöhemmistä sanakirjoista puuttuvat.

– Tällaisia ovat esimerkiksi kaunata ('kantaa kaunaa'), puhtotulo ('nettotulo'), kahviloma ('kahvitauko') ja sekundeerata ('avustaa'). Samoin Nykysuomen sanakirjan aikojen jälkeen yleiskielestä ovat hävinneet muun muassa hurakka ('kohu, metakka, remu'), hiilakas ('kirkas, hohtava') ja enimmästi ('enimmäkseen'). Ne saattavat kyllä elää alueellisesti murteissa.

– Harvinaisiksi ovat käyneet esimerkiksi sellaiset sanat kuin hiihdäntä ('hiihtäminen'), eläymys ('eläytyminen') ja mielitellä ('toivoa, haluta, havitella'). Ne on merkitty Kielitoimiston sanakirjassakin harvinaisiksi.

Joskus hiipuneet sanat yleistyvät uudelleen.

Vanhoja aapisia.Martti Kainulainen/Lehtikuva

– Sanat mittelö, sivakoida, kilpa ja ryydittää olivat jossain vaiheessa jo melko harvinaisia ja lähinnä ylätyylisiä. Sittemmin ne ovat palanneet yleiseen käyttöön, Grönros sanoo.

Elintarviketurvallisuusvirasto pisimpiä sanoja

Suomen kieli taipuu myös aikamoisiin venytyksiin esimerkiksi moniosaisten yhdyssanojen ansiosta.

– Tällä tavalla muodostetuista hyvin pitkistä sanoista ei pysty enää hahmottamaan, mitä ne tarkoittavat. Työtoverini törmäsi joskus sellaiseen sanaan kuin neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone. Enää tuollaista laitetta ei taida tosin olla, Grönros kertoo.

– Joskus on leikitelty kielen mahdollisuuksilla ja luotu teoreettisia sanoja, kuten usein mainittu epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään. Sitä ei kuitenkaan voi ymmärtää eikä siksi pitää oikeana sanana.

Ihan oikeat, tavallisetkin sanat voivat silti olla aika pitkiä.

– Kielitoimiston sanakirjan pisimpiä sanoja taitavat olla pyyhkäisyelektronimikroskooppi ja Elintarviketurvallisuusvirasto.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Suomen ja viron kielten hulvattomat yhtäläisyydet: Varo näitä sanoja ja lauseita!

Hörhö, Hevonperse ja Terskanperä – Nämä ovat Suomen kummallisimmat paikannimet

Hattutemppu, karhunpalvelus, tupenrapinat – Tiedätkö mistä nämä sanonnat ovat peräisin?

"Homma on aivan hanurista" Näin sanojen merkitykset muuttuvat