Hurakka, hiilakas ja kahviloma? Näin suomen kieli muuttuu ja venyy | MTV Uutiset
Hurakka, hiilakas ja kahviloma? Näin suomen kieli muuttuu ja venyy
Suomen kielen päivää vietetään Mikael Agricolan kuolinpäivänä, 9. huhtikuuta.Colourbox.com
Julkaistu 08.04.2013 13:56(Päivitetty 09.04.2013 13:09)
Hämmentääkö neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään? Entä mielitteletkö enimmästi kahvilomaa, isoa puhtotuloa ja hiilakasta kesää? Suomen kieli on jatkuvasti muuttuva ja täynnä erikoisuuksia. Samalla, kun joitakin termejä jää pois, muita vakiintuu: viime vuonna Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin parituhatta uutta sanaa.
Kuinka monta sanaa suomen kielessä on, Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros?
– Sitä on mahdotonta sanoa. Kysymykseksi nousee, mitä lasketaan mukaan: yleiskieli vai myös murre- ja slangisanat? Yhdyssanojakin voidaan muodostaa lähes rajattomasti. Kaiken kaikkiaan määrä on suuri, ja joka päivä löytyy myös uusia sanoja, Grönros vastaa.
Uusin ja ajantasaisin yksikielinen suomen kielen sanakirja on nimenomaan vuodesta 2004 lähtien noin neljän vuoden välein ilmestynyt Kielitoimiston sanakirja. Siinä on noin 100 000 hakusanaa.
"Talviterassi" lisättiin Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2012. Kuvassa helsinkiläinen talviterassi vuonna 2007.Vesa Moilanen/Lehtikuv
– Niin sanottuja virallisia suomen kielen sanoja ei kuitenkaan ole ollenkaan olemassa. Kielitoimiston sanakirjaan kerätään yleiskieleen vakiintunutta sanastoa.
– Viimeisimpään, vuonna 2012 ilmestyneeseen versioon tuli parituhatta uutta sanaa. Niistä kaikki eivät ole normaalissa kielenkäytössä mitenkään uusia vaan yksinkertaisesti sanakirjasta aiemmin puuttumaan jääneitä.
Korvamato, pissis ja talviterassi vakiintuivat
Kielitoimiston sanakirjaa kartutetaan esimerkiksi lehtiä seuraamalla.
– Lisäämättä jäävät sellaiset sanat, joiden vakiintumista kieleen halutaan vielä seurata. Kun vuonna 2008 ilmestynyttä versiota tehtiin, siitä jätettiin pois "korvamato", "pissis" ja "talviterassi". Seuraavaan eli vuonna 2012 ilmestyneeseen versioon nämä tulivat mukaan, koska ne olivat edelleen käytössä, Grönros selittää.
Yleiskielen sanakirjaan ei tavallisesti sisällytetä myöskään harvinaisia erikoisalojen termejä, elleivät ne esiinny paljon esimerkiksi tiedotusvälineissä.
– Jonkin sanan puuttumisesta sanakirjasta ei liioin pidä tehdä sellaista päätelmää, että se olisi päätetty jättää pois – ehkä sana ei ole vielä ehtinyt sinne tai on jäänyt huomaamatta ulkopuolelle.
Mikael Agricolan kirjoittama, vuonna 1543 ilmestynyt ABC-kirja oli ensimmäinen suomalainen aapinen.Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Nouseeko tästä hurakka?
Ajan myötä joitakin sanoja on myös poistunut käytöstä.
– Kun käsite alkaa olla tuntemattomampi, näin käy. Muun muassa maatalousalan sanoja on hävinnyt, Grönros kertoo.
Vuosina 1951–1961 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa näkyy monia sanoja, jotka myöhemmistä sanakirjoista puuttuvat.
– Tällaisia ovat esimerkiksi kaunata ('kantaa kaunaa'), puhtotulo ('nettotulo'), kahviloma ('kahvitauko') ja sekundeerata ('avustaa'). Samoin Nykysuomen sanakirjan aikojen jälkeen yleiskielestä ovat hävinneet muun muassa hurakka ('kohu, metakka, remu'), hiilakas ('kirkas, hohtava') ja enimmästi ('enimmäkseen'). Ne saattavat kyllä elää alueellisesti murteissa.
– Harvinaisiksi ovat käyneet esimerkiksi sellaiset sanat kuin hiihdäntä ('hiihtäminen'), eläymys ('eläytyminen') ja mielitellä ('toivoa, haluta, havitella'). Ne on merkitty Kielitoimiston sanakirjassakin harvinaisiksi.
Joskus hiipuneet sanat yleistyvät uudelleen.
Vanhoja aapisia.Martti Kainulainen/Lehtikuva
– Sanat mittelö, sivakoida, kilpa ja ryydittää olivat jossain vaiheessa jo melko harvinaisia ja lähinnä ylätyylisiä. Sittemmin ne ovat palanneet yleiseen käyttöön, Grönros sanoo.
Elintarviketurvallisuusvirasto pisimpiä sanoja
Suomen kieli taipuu myös aikamoisiin venytyksiin esimerkiksi moniosaisten yhdyssanojen ansiosta.
– Tällä tavalla muodostetuista hyvin pitkistä sanoista ei pysty enää hahmottamaan, mitä ne tarkoittavat. Työtoverini törmäsi joskus sellaiseen sanaan kuin neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone. Enää tuollaista laitetta ei taida tosin olla, Grönros kertoo.
– Joskus on leikitelty kielen mahdollisuuksilla ja luotu teoreettisia sanoja, kuten usein mainittu epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään. Sitä ei kuitenkaan voi ymmärtää eikä siksi pitää oikeana sanana.
Ihan oikeat, tavallisetkin sanat voivat silti olla aika pitkiä.
– Kielitoimiston sanakirjan pisimpiä sanoja taitavat olla pyyhkäisyelektronimikroskooppi ja Elintarviketurvallisuusvirasto.
