Puola on lähettänyt tuhansia sotilaita Valko-Venäjän rajalle varmistamaan turvallisuutta. Puolassa on enemmän valkovenäläisiä pakolaisia kuin missään muussa maassa.
Valkovenäläinen Liudmila muistelee lämmöllä takavuosien lomamatkojaan Eurooppaan, muun muassa Espanjaan. Sittemmin niin lento- kuin rautatieyhteydet ulkomaailmaan ovat sulkeutuneet länsimaiden määrättyä pakotteita Aljaksandr Lukashenkan itsevaltaisesti johtamalle ja Venäjän sotaa Ukrainassa tukevalle maalle.
Niinpä 70-vuotias Liudmilakin, joka ei halua kertoa koko nimeään, istuu odottamassa pääsyä rajan yli Puolaan ainoalla rajanylityspaikalla Brestissä. Olipa kyseessä hallinnon sorrosta pakeneminen tai pelkkä lomamatkailu, bussireitti Brestin kautta Varsovaan on jäänyt valkovenäläisten yhdeksi viimeisistä ulospääsyreiteistä kotimaastaan.
Tämäkin ovi uhkaa pian sulkeutua, jos tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla entisestään kiristyy. Venäläisten Wagner-palkkasotilaiden tulosta Valko-Venäjälle huolestunut Puola on marssittanut rajalle tuhansia sotilaitaan varmistamaan tilannetta.
Tunnelmia ovat myös kiristäneet valkovenäläisten sotilashelikoptereiden ilmatilaloukkaukset.
Puola ja toinen rajanaapuri Liettua ovat myös pystyttäneet aitoja Valko-Venäjän vastaisille rajoilleen. Maat ovat syyttäneet Valko-Venäjää ja Venäjää siirtolaisten lähettämisestä Euroopan unioniin tavoitteenaan horjuttaa unionin vakautta.
Venäjä syyttää Puolaa pullistelusta
Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtava Lukashenka varasti vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen ja kukisti väärennetyn vaalituloksen synnyttämät suuret mielenosoitukset kovin ottein. Hallinnon vastustajat ovat jo paenneet maasta tai joutuneet vankilaan.
Lukashenka on myös tukenut Venäjää sen sodassa Ukrainaa vastaan, vaikka Valko-Venäjä ei olekaan liittynyt avoimesti mukaan hyökkäykseen.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi viime viikolla, että sotilaallista varustautumistaan vahvistanut Puola on lisännyt sotilaallista uhkaa Venäjää kohtaan, Natoon liittyneen Suomen ohella. Puolassa ja Baltiassa ei enää käytännössä suhtauduta Valko-Venäjään itsenäisenä valtiona vaan käytännössä osana Venäjää Moskovan käskyläisenä.
Maahanmuuttoon muuten nihkeästi suhtautuva Puola ei ole karsastanut tulijoita idästä. Puolassa on valkovenäläisiä poliittisia pakolaisia enemmän kuin missään muussa maassa.
"Näkeehän tässä maaseutua"
Virallisten tilastojen mukaan Puolassa on yli 79 000 Valko-Venäjän kansalaista, ulkomaalaisryhmistä edelle menevät vain Ukrainasta paenneet. Jo vuonna 2020 Puola helpotti valkovenäläisten it-osaajien viisumien saantia houkuttelemalla heitä Puolaan, "demokratian ja vapaiden markkinoiden talousparatiisiin".
Elena, 49, muutti Valko-Venäjältä Puolaan vuonna 2021. Hänkään ei halua kertoa koko nimeään, ja syy on selvä.
– On tärkeää ymmärtää, että suuri osa valkovenäläisistä ei ole jättänyt kotimaataan, perhettään ja kotiaan vapaasta tahdostaan. Heitä uhkaa Valko-Venäjällä vankeus aatteidensa takia, Elena kertoo.
Vaikka hän seurasi Puolaan vainoa pelännyttä perheenjäsentään, Elena käy yhä säännöllisesti Valko-Venäjällä tapaamassa maassa vielä asuvaa tytärtään ja hoitamassa juoksevia hallinnollisia asioita. Siten viimeinen bussiyhteys rajan yli on elintärkeä myös hänelle.
– Jos raja suljetaan kokonaan, elämästä tulee hyvin hyvin vaikeaa valkovenäläisille, Elena sanoo.
Bussimatka Minskistä Varsovaan kestää periaatteessa 12 tuntia, mutta rajalla matkanteko usein viivästyy entisestään. Piotr Sadko vaimoineen jatkaa vielä Varsovasta edelleen Saksaan tapaamaan siellä asuvaa tytärtään.
– Tämä on ihan hyvä vaihtoehtoehto, vaikka matka on pitkä ja jalat puutuvat, hän kommentoi bussimatkaa.
Vaivattomaan lentämiseen jo tottunut Liudmila yrittää myös löytää hitaasta matkanteosta jotain hyvää.
– Näkeehän tässä maaseutua. Minä pidän siitä, hän sanoo hymyillen.