Puola on lähettänyt tuhansia sotilaita Valko-Venäjän rajalle varmistamaan turvallisuutta. Puolassa on enemmän valkovenäläisiä pakolaisia kuin missään muussa maassa.
Valkovenäläinen Liudmila muistelee lämmöllä takavuosien lomamatkojaan Eurooppaan, muun muassa Espanjaan. Sittemmin niin lento- kuin rautatieyhteydet ulkomaailmaan ovat sulkeutuneet länsimaiden määrättyä pakotteita Aljaksandr Lukashenkan itsevaltaisesti johtamalle ja Venäjän sotaa Ukrainassa tukevalle maalle.
Niinpä 70-vuotias Liudmilakin, joka ei halua kertoa koko nimeään, istuu odottamassa pääsyä rajan yli Puolaan ainoalla rajanylityspaikalla Brestissä. Olipa kyseessä hallinnon sorrosta pakeneminen tai pelkkä lomamatkailu, bussireitti Brestin kautta Varsovaan on jäänyt valkovenäläisten yhdeksi viimeisistä ulospääsyreiteistä kotimaastaan.
Tämäkin ovi uhkaa pian sulkeutua, jos tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla entisestään kiristyy. Venäläisten Wagner-palkkasotilaiden tulosta Valko-Venäjälle huolestunut Puola on marssittanut rajalle tuhansia sotilaitaan varmistamaan tilannetta.
Tunnelmia ovat myös kiristäneet valkovenäläisten sotilashelikoptereiden ilmatilaloukkaukset.
Puola ja toinen rajanaapuri Liettua ovat myös pystyttäneet aitoja Valko-Venäjän vastaisille rajoilleen. Maat ovat syyttäneet Valko-Venäjää ja Venäjää siirtolaisten lähettämisestä Euroopan unioniin tavoitteenaan horjuttaa unionin vakautta.
Venäjä syyttää Puolaa pullistelusta
Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtava Lukashenka varasti vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen ja kukisti väärennetyn vaalituloksen synnyttämät suuret mielenosoitukset kovin ottein. Hallinnon vastustajat ovat jo paenneet maasta tai joutuneet vankilaan.