Lapsiin kohdistuva väkivalta, etenkin seksuaalinen hyväksikäyttö, vaikuttaa olevan vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä aiemmin tiedettyä yleisempää, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Asia käy ilmi Helsingin yliopiston lastensuojelun tutkijan Johanna Hurtigin tänään julkistettavasta tutkimuksesta Taivaan taimet – Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta.
Tutkijan tiedossa on yli 140 lasten hyväksikäyttäjän nimet yli 60 paikkakunnalta ympäri Suomea. Tekijöiden joukossa on kolmisenkymmentä vanhoillislestadiolaisen liikkeen puhujaa, paikallisyhdistyksen vallankäyttäjää ja muuta eliitin jäsentä. Uhreja Hurtigin tiedossa on kaikkiaan satoja, mutta todellinen luku lienee hänen mukaansa tuhansia. Useimmilla tekijöillä on useampi kuin yksi uhri. Teot ovat 1970–2000-luvuilta.
Hurtig kuitenkin kommentoi Helsingin Sanomille, että lasten hyväksikäyttö ei välttämättä ole vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä sen yleisempää kuin muussakaan yhteiskunnassa. Selvää kuitenkin on, ettei yhteisön jäsenyys ainakaan suojaa lasta hyväksikäytöltä. Hyväksikäyttötapauksiin liittyy lisäksi uskonnollisissa yhteisöissä usein salailua ja uhrien odotetaan antavan teot anteeksi.
Hurtig on selvittänyt vanhoillislestadiolaisen liikkeen hyväksikäyttötapauksia vuodesta 2008. Tietojensa pohjalta hän on kertonut yrittäneensä vaikuttaa toistuvasti liikkeen johtoon, mutta se on osoittautunut vaikeaksi.
(MTV3)