Hopeamitali toi naisleijonille merkittävät rahalliset bonukset – "Oikotietä onneen ei ole"

– Meidän joukkueen lause on ollut: parempi ihminen on parempi pelaaja. Siksi olemme täällä MM-loppuottelussa, hyökkääjä Petra Nieminen tiivisti STT:n mukaan.

Nieminen on ollut yksi päävalmentaja Pasi Mustosen luottopelaajista viime kausina. Mustonen otti Naisleijonat komentoonsa vuonna 2014 ja on nostanut joukkoon Niemisen kaltaisia nuoria pelaajia, jotka ovat sitoutuneet vaativaan arkeen.

Vanhemmista pelaajista osa putosi pois maajoukkueesta. Jäljelle jääneet sitoutuivat projektiin, jonka hedelmiä nyt poimitaan.

–  Siitä asti, kun Pasi tuli valmentajaksi on tehty hommia tätä kohti. Nyt päästiin jo aika lähelle, jo ennen Mustosen aikaa maajoukkueessa pelannut Susanna Tapani paalutti.

Mustosen komennossa Suomen arvokilpailusijoitukset ovat olleet kolmas, neljäs, kolmas, kolmas ja toinen. Sunnuntain loppuottelussa Suomi hävisi voittolaukauskilpailun päätteeksi Yhdysvalloille 1–2. Jatkoerässä Suomen maali hylättiin videotarkastuksen jälkeen.

Iso askel loppuotteluun

Suomi otti kotikisoissaan ison askeleen MM-kilpailujen loppuotteluun. Ensimmäiset naisten MM-kilpailut pelattiin 1990, ja olympialaisissa naisten jääkiekko oli ensimmäistä kertaa mukana 1998.

Ruotsi eteni olympialaisten loppuotteluun 2006, ja Suomi MM-loppuotteluun tänä vuonna. Nämä ovat ainoat kerrat, kun eurooppalaiset ovat rikkoneet perinteisen Kanada–Yhdysvallat-finaaliparin.

LUE MYÖS: Suomen jääkiekkopomot Ylelle: "Jäällä olleet tuomarit olivat hyväksymässä maalia – protestimahdollisuutta ei ollut"

–  Aikaisemmatkin valmentajat toivat asioita esille, mutta Pasi on näyttänyt videoita ja todella vaatinut, mitä voidaan tehdä paremmin. Pelaajat haluavat mennä eteenpäin ja tehdä työtä. Olemme halunneet tulla nopeammiksi, vahvemmiksi ja kestävämmiksi, hyökkääjä Riikka Sallinen kertoi.

–  Oikotietä onneen ei ole. Tytöt ovat tehneet kovaa työtä. On myös löytynyt valmentaja, joka vie hommaa eteenpäin.

Arki on parantunut

Päävalmentajan peräänkuuluttamaa sitoutumista on edesauttanut pelaajien parantunut arki.

Pyeongchangin olympialaisten pronssi tuotti muutaman tonnin palkintorahoja per pelaaja, ja viime vuoden kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 22 naiskiekkoilijalle 10  000 euron apurahat.

Espoossa loistaneen MM-joukkueen runko muodostui olympiapronssin saavuttaneista ja urheilija-apurahan saaneista pelaajista. Iso joukko heistä on pystynyt viime vuosina vähentämään opiskelua ja työntekoa ja siten panostanut enemmän jääkiekkoon.

Jääkiekkoliitto muistaa kutakin MM-hopeamitalistia 5  000 euron bonuksella. Kulta olisi tuonut 7  000 euroa. Summat ovat merkittäviä naiskiekkoilijoille, joista vain osa saa korvausta pelaamisesta. Suomessa pelaavat ovat pääasiassa itse maksajina.

LUE MYÖS: Kalervo Kummola aikoo ryhtyä toimenpiteisiin Suomen hylätyn finaalimaalin takia – vanha videotuomarikäytäntö takaisin?

Suomen maajoukkuepelaajat ovat olleet takaa-ajajina yhdysvaltalaisiin ja kanadalaisiin kilpasiskoihinsa verrattuna kaukalossa ja arjessa. Taloudellinen takaa-ajomatka on näkynyt takaa-ajona kaukalossa.

MM-kotikisojen menestys ei tee Naisleijonista rikkaita, mutta voi parantaa asemaa urheilija-apurahoja ja tulevia sponsorieuroja jaettaessa. MM-kotikisat olivat näyteikkuna lajille.

–  Kyllähän jos joku lapsi on vähän kiinnostunut lajista, niin tällaisten otteluiden näkeminen sytyttää entisestään. Se antaa kipinän, että tuolla minäkin haluan olla, Riikka Sallinen sanoi loppuottelun jälkeen.