Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue teki sunnuntaina päättyneissä MM-kilpailuissa yhden ikimuistoisimmista nousuistaan voittoon, kun Naisleijonat nujersi Ceske Budejovicen MM-pronssipelissä kisaemäntä Tshekin kolmen maalin takaa.
Se oli merkittävä voitto suomalaiselle naisjääkiekolle, jota on muistettu viime aikoina melko huolestuttavan oloisilla uutisilla. Samalla viikonlopun MM-pronssi toi Naisleijonille nostetta ja huomiota, jollaista joukkue ei ole määräänsä enempää saanut vuoden 2019 MM-kotikisojen dramaattisen loppuhuipennuksen jälkeen.
Vielä turnauksen alussa Naisleijonat ei paistatellut suomalaisen urheiluyleisön huomion keskipisteenä. Jatkoaika-sivuston suositulla keskustelupalstalla Naisleijonien MM-otteista keskusteli välieriin asti vain pari nimimerkkiä, joskin mitalipelivaiheessa keskustelu kiihtyi.
Myös mediahuomio oli ohkaista, ja kisojen mitalipelivaiheessakin paikan päällä olevien suomalaisten median edustajien määrä oli laskettavissa lähes yhden käden sormilla.
Turnauksessa rikottiin naisten MM-kisojen kaikkien aikojen yleisöennätys (yhteensä 122 331 katsojaa). Pääsiäisviikonlopun sää helli kisakansaa ja olut virtasi Etelä-Tshekissä, mutta suomalaiskannattajia oli paikan päällä vain pieni määrä.
"Pesukone pyörii ympyrää"
Naisleijonat täytti kisoissa mitalitavoitteensa ja piti parhaan eurooppalaismaan tittelin itsellään, mutta kokonaisuudessaan joukkueen turnaus oli ailahteleva ja varsin erikoinen.
Suomi haastoi välieräottelussaan lajin mahtimaan Kanadan 37 minuutin ajan tasavahvasti. Etenkin toisen erän alku oli erinomaista jääkiekkoa – sellaista, jolla lajijätit pystyisi parhaana päivänä jopa kaatamaan. Sitten Kanada teki neljä maalia alle kahteen minuuttiin.
Numerofakta kertoo tylyä kieltä. Kaikki eurooppalaisvastustajansa kaatanut Suomi hävisi kisoissa kolme Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan pelaamaansa ottelua yhteismaalierolla 2–20.
Kisojen tähdistökentälliseen valittu puolustaja Ronja Savolainen antoi pronssivoiton jälkeen analyysinsä siitä, miksi Naisleijonien otteet ailahtelivat kisoissa niin paljon.
– Se johtuu varmaan enimmäkseen oman pään pelistä. Meidän pitää saada siihen vähän lisää selkeyttä. Se on vähän sellaista, kun pesukone pyörii ympyrää. Emme oikein tienneet, missä mennään, ja juoksimme kiekon perässä turhaan, Savolainen sanoi.
Pronssipelin suomalaissankareilla riitti nälkää tulevien vuosien arvokisoihin.
– Mitaliin pitää olla tyytyväinen, mutta kyllä meidän pitää ottaa tulevaisuutta ajatellen steppejä, että voisimme tehdä Espoon hurmoksen uudelleen ja pelata finaaleissa, Elisa Holopainen viittasi vuoden 2019 kotikisojen historialliseen hopeasuoritukseen.
HIFK:n päätös kuohutti
Finaalipaikkojen saaminen voi kuitenkin olla tulevaisuudessa entistä haastavampaa, sillä monessa kilpailijamaassa naisten jääkiekko tuntuu ottavan kehitysaskelia nopealla tahdilla. Suomesta ei välttämättä voi sanoa samaa.
Viime vuosien vahva naisjääkiekkotoimija Helsingin IFK kertoi viime viikolla, ettei se aio hakea Auroraliigan lisenssiä vaan jatkaa todennäköisesti Mestiksessä. HIFK vetosi päätöksessään taloudellisiin syihin. STT yritti saada päätöksestä kommenttia Naisleijonien valmentajalta ja HIFK:n päävalmentajalta Saara Niemeltä, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa kesken MM-turnauksen.
Naisleijonien MM-pronssijoukkueesta Sanni Ahola, Krista Parkkonen, Siiri Yrjölä, Julia Liikala, Sanni Vanhanen ja Emilia Vesa ovat harpanneet maailmalle juuri HIFK:sta. Mestiksestä polku suurempiin sarjoihin on merkittävästi kivisempi.
Naisleijonat kamppailee ensi vuonna mitaleista olympialaisissa ja MM-kisoissa. Sopimuskausi on Suomen päävalmentajalle Juuso Toivolalle toistaiseksi viimeinen.