Hiustutkija uskoo, että oikealla ruokavaliolla ja parilla kikalla hiusten harmaantumista voi yrittää vältellä.
Hiusakatemian hiustutkija Annikki Hagros-Koski uskoo hiusten saamien vitamiinien ja hivenaineiden vaikuttavan niiden pigmentintuotantoon.
– Tärkein on mangaani, jota keho saa esimerkiksi täysjyvästä, pähkinöistä, palkokasveista, vihreistä vihanneksista, hedelmistä, perunasta ja ennen kaikkea metsämarjoista, Hagros-Koski listaa.
Lisäksi hän kehottaa popsimaan B5-vitamiinia, foolihappoa, kuparia ja varmistamaan, että ruokavaliosta saa tarpeeksi kalsiumia. Magnesiumia ja D-vitamiinia on syytä napsia purkistakin.
– Kalsiumia ei syödä purkista, vaan sen saa ruuasta, ei maitotuotteista, vaikka niin väitetään. Parhaat kalsiumin lähteet ovat kaikki kaalit, pikkukalat, vihreät kasvikset, kuivatut viikunat. Kaikkialla on kalsiumia, se vaan ei imeydy ilman D-vitamiinia ja magnesiumia.
Ravinteista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos ne eivät pääse perille hiuspohjaan. Siksi tulisikin aktivoida hiuspohjan ääreisverenkiertoa päänahan hieronnalla, Hagros-Koski suosittelee. Päänahan verenkiertoa voidaan aktivoida myös erilaisilla hoidoilla.
Markkinoilla on jo muutamia pillereitä, joilla luvataan tuloksia harmaiden ehkäisyssä. Hagros-Koski huomauttaa, ettei vanhaan kasvuun saa kuitenkaan pigmenttiä, ainoastaan uuteen kasvuun.
– Hiusten kasvuikä on 2-6 vuotta perimästä riippuen, joten minimiaika on syödä hiusten kasvuiän verran näitä valmisteita ja joka päivä hierottava päänahkaa tai käytettävä Bemer - tai Hiuslaser hoitoa 2-3 kertaa viikossa.
