Muuttovoitto ulkomailta oli pääsyy Suomen väestön kasvuun viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Väestö kasvoi liki 13 000 hengellä viime vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 5 516 224.
Ulkomailta Suomeen muutti reilut 30 200 henkeä, joista liki 8 000 oli Suomen kansalaisia.
Samalla aikavälillä Suomesta ulkomaille muutti reilut 13 200 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli yli 8 900.
Luonnollinen väestönlisäys oli kuitenkin negatiivinen, sillä syntyneitä oli liki 3 100 vähemmän kuin kuolleita. Tämä oli toinen vuosi peräkkäin, jolloin kuolleisuus oli suurempi kuin syntyvyys.
Viime vuoden aikana syntyi reilut 50 000 lasta, mikä on lähes 2 700 lasta vähemmän kuin vuonna 2016.
Kuolleiden määrä oli runsaat 52 000, mikä on 706 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Suosituin muuttokohde koko maassa oli Uudenmaan maakunta. Suurinta muuttotappio puolestaan oli Kymenlaakson maakunnassa.
Suomeen muutti viime vuonna ulkomailta liki 4 700 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2016. Myös maasta muuttaneiden lukumäärä väheni reilulla 4 800 ihmisellä.
Norjassakin ennätysvähän vauvoja - "Tässä on kyseessä kulttuurinen murros"
Öljyrahoilla vaurastuneessa Norjassa syntyvyys on myös laskussa. Vuonna 2017 syntyi vähemmän lapsia kuin on koskaan aiemmin eli lapsimääräksi kirjattiin 56 600
– Norjassa ei voi puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, ja silti lasten määrä on laskussa myös siellä. Syntyvyyden nykyinen muutos eri maissa ei selitykään pelkästään taloussyillä. Kyllä tässä on kyseessä kulttuurinen murros, joka liittyy vanhemmuuden lykkäämiseen ja siihen, että monen osaksi sitä ei tule lopulta lainkaan, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Hänen mukaansa myös Suomen tämän hetken tilanne tukee tuota oletusta.
– Jos lasten määrä riippuisi pääosin taloudesta, syntyvyyden laskun olisi pitänyt jo taittua, kun Suomi on päässyt noususuhdanteeseen. Näin ei ole vielä käynyt.
Norjan ja Suomen vertailussa on Rotkirchin mukaan syytä huomata, että naapurimaassa lapsettomien osuus on ollut selvästi pienempi kuin Suomessa.
– Suomessa lähtökohta on ollut, että meillä on ollut paljon lapsettomia ja paljon suurperheitä. Nyt lapsettomien määrä kasvaa ja suurperheiden vähenee.
Liki samassa tahdissa on edetty sikäli, että sekä Suomessa että Norjassa syntyvyys on vähentynyt 2010-luvun taitteesta joka vuosi.