Hinkuyskään kuollut vauva liian nuori rokotettavaksi

Kuolemasta kertoi Iltalehti.

– Tämä on onneton yhteensattuma sen vuoksi, että lapsi oli liian nuori rokotettavaksi. Hinkuyskärokotetta ryhdytään antamaan kolmen kuukauden iässä ja hän ei ollut sitä vielä ehtinyt saada, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo MTV Uutisille.

Nohynekin mukaan tapauksessa ei ole kyse myöskään hinkuyskäepidemiasta.   

– Nyt sitten tietysti kysymys herää, että onko meillä tavallista enemmän hinkuyskää. Se ei pidä paikkaansa. Meillä eletään tällä hetkellä hyvin matalan aallon vuotta. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 204 tapausta. Sitä aikaisempana vuonna 191 tapausta.  Se on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa, jolloin meillä oli epidemia yli 1 200 tapausta.

– Aina kun pieni vauva kuolee, niin huoli syntyy, oli se epidemiologinen tilanne mikä tahansa.

Ylilääkärin mukaan hinkuyskän ilmaantuvuuden kannalta eletään hyvin rauhallisia vuosia. Se ei kuitenkaan sulje pois sairastumisen mahdollisuutta. 

– Kun tautia esiintyy, niin sitten altis ihminen voi siihen sairastua ja pahimmassa tapauksessa siihen kuolla, niin kuin nyt on tapahtunut.

Hinkuyskä voi olla pienellä lapsella vaarallinen tauti ja se voi edetä Nohynekin mukaan nopeasti ilman selkeitä oireita.

– Pienellä lapsella oireena voi olla ihan vain tikahtuminen, eli ei edes selvää yskää, toisin kuin vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla.

Rokotekattavuus on Suomessa hyvä

Suomessa valtakunnallisen rokotusrekisterien mukaan pikkulasten rokotusohjelmassa kattavuus on hyvä. Kansainvälisesti katsottuna rokotekattavuus on jopa erinomainen.

– 95 prosenttia pikkulapsista saa yleisimmät rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet.

– Sitten on alueita, joissa tiedetään sekä osittain kansallisten tietojen perusteella että kentältä kuultujen tietojen kautta, että vanhemmat ovat hyvin kriittisiä ja valikoivat mitä rokotteita lapsille annetaan. Me emme ole tehneet tarkempia tutkimuksia syistä tai siitä, mitkä alueet ovat tällaisia. Tiedetään että meillä on yksilöitä ja alueita, joiden ympärillä tietynlaiset maailmankatsomukset ovat voimakkaita ja johtavat siihen, että saatetaan jättää rokotteita tai kaikki rokotteet pois.

THL:n ylilääkärin mukaan hän kuitenkin ymmärtää vanhempien huolen rokotuksista. 

– Ymmärrän vanhempien huolen siitä, että kun tiedetään, että mikään rokote ei ole sata prosenttisesti tehokas, eikä sata prosenttisesti turvallinen, niin silloin tietysti turvahuolet herää. Narkolepsian jälkeisessä maailmassa suomalaisesta näkökulmasta se turvahuoli on korostunut. 

"Emme elä umpiossa"

Hänen mukaansa nykyvanhemmat ajattelevat liian usein, että rokotuksilla ehkäistävät taudit on voitettu.

– Itse kun olen tehnyt kehitysmaatyötä ja nähnyt lasten kuolevan rokotuksilla ehkäistäviin tauteihin, niin tietää miten vakavia ne itse taudit ovat vakavimmillaan. Tämän päivän vanhemmat, kun eivät ole näitä tauteja sairastanut tai nähnyt, niin heidän on vaikea ajatella mitä voi rokottamattomalle lapselle pahimmassa tapauksessa tapahtua.

–  Me usein ajatellaan, että rokotuksilla ehkäistävät taudit on voitettu. Ei se niin ole, me emme elä umpiossa. Ihmiset tuovat tauteja mukanaan ja meidän keskuudessa on näitä tauteja, koska esimerkiksi hinkuyskärokotteen teho on vain 80 prosenttia. Tällöin täysin rokotetussa väestössäkin sairastuminen on mahdollist, Nohynek muistuttaa.