Israel on aloittanut uuden maahyökkäyksen Gazan keskiosassa Deir al-Balahin alueella. Maa antoi aiemmin alueelle evakuointikäskyn, eikä Gazan kaistalla juurikaan ole enää alueita, joihin paeta.
Hyökkäys kohdistuu alueelle, johon on kerääntynyt suuri määrä sisäisiä pakolaisia. Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola pitää tilannetta vakavana.
– Se on alue, joka on humanitaarisen avun kannalta hyvin tärkeä, ja mihin on kerääntynyt hyvin paljon Gazan sisäisiä pakolaisia. Sinne ei myöskään ole laajemmassa mittakaavassa hyökätty aikaisemmin, Juusola sanoo.
Lue myös: Israel hyökkäsi WHO:n asuintiloihin Gazassa
YK:n mukaan Israelin evakuointikehotusten alaiset alueet kattavat nyt noin 88 prosenttia Gazan pinta-alasta. Noin 2,1 miljoonaa ihmistä on ahtauduttava alle 45 neliökilometrin alueelle, mikä tarkoittaa alle viidesosaa Helsingin pinta-alasta. Lähimmäksi Suomen kaupungeista voisi verrata Raisiota, jonka pinta-ala on noin 50 neliökilometriä.
Pakkosiirtoalueen asukastiheys tulisi olemaan jopa 48 000 neliökilometriä kohden. Singaporessa, joka on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista, asukastiheys on noin 8 700 ihmistä neliökilometrillä. Helsingissä se on puolestaan 3 073 asukasta neliökilometrillä.
Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä 45 neliökilometrin alueesta Gazassa, vaan pienempiä alueita on ympäri Gazan kaistaa.
Hyökkäys voi enteillä tulitaukoa
Juusolan mukaan hyökkäyksen ajoitus voi liittyä mahdolliseen tulitaukoon.
– Israel on jatkuvasti kiihdyttänyt hyökkäyksiä juuri ennen tulitaukoa eli yrittää saada aikaan mahdollisimman suurta vahinkoa käytettävissä olevana aikana, hän arvioi.
Lue myös: Yli 20 maata vaatii Gazan sodan loppumista – myös Suomi mukana yhteislausunnossa
Vaikka Yhdysvaltain hallinnon edustajat ovat vihjanneet mahdollisesta tulitauosta, Juusola suhtautuu varauksella.
– Valitettavasti mitään varmuutta ei ole, hän sanoo.
Lisäksi Deir al-Balahin alueella epäillään olevan panttivankeja, mikä on herättänyt huolta erityisesti heidän omaistensa keskuudessa.
– He eivät ole pitäneet sotatoimia hyvänä keinona panttivankien vapauttamiseksi, vaan ovat vaatineet sodan lopettamista, Juusola kertoo.
Sotilaalliset tavoitteet kyseenalaistettu
Juusolan mukaan monet israelilaiset, mukaan lukien turvallisuuskoneiston edustajat, katsovat, että sotilaallisesti merkittävät tavoitteet on saavutettu jo kauan sitten.
– Hamas ei enää toimi järjestelmällisenä sotilaallisena voimana, joka olisi merkittävä uhka Israelille. Sotilaallisesti merkittävää ei enää ole saavutettavissa, hän toteaa.
Sen sijaan Juusola näkee nykyisten toimien taustalla poliittisia motiiveja, erityisesti pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen osalta.
– Olennaista on ollut se, että konfliktia ei lopeteta, vaikka kaikki panttivangit vapautettaisiin, hän sanoo.
Humanitaarinen tilanne katastrofaalinen
Juusola kuvaa Gazan humanitaarista tilannetta äärimmäisen vakavaksi.
– Kuvaamiseen on sanat loppuneet jo kauan sitten. Erityisesti lapsia kuolee nälkään, hän sanoo.
Lue myös: YK:n hätäaputoimisto: Uusi evakuointikehotus musertava isku Gazan humanitaariselle avulle
YK:n rooli on Juusolan mukaan kaventunut merkittävästi, koska Israel ei salli sen toimintaa alueella. Myös tiedonsaanti Gazasta on poikkeuksellisen vaikeaa.
– Israel ei yksinkertaisesti päästä sinne kansainvälisiä toimittajia. Meidän tietomme ovat äärimmäisen rajoittuneita, Juusola toteaa.
– Gazasta on tullut helvetti maan päällä, eikä missään ole turvaa, tiivistää tilanteen YK:n palestiinalaisten pakolaisjärjestö UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini.